• Svamulin ilmoitustaulu

    Svamulin ilmoitustaulu

    Lokakuun tiedotteet: Aapo Häkkinen jättää Helsingin Barokkiorkesterin, EAR-ly-kilpailun ja Aria Borealiksen tulokset, Cembaloita myynnissä Syyskuun tiedotteet: Ensemble Nylandia aloittaa uuden kausikonserttisarjan Helsingissä, Musiikkia linnassa tuo syksyllä Hämeenlinnaan Bachia, soittajien suosikkeja ja barokkijoululauluja, I, Elizabeth – A Monarch in crisis – kantaesitys 8.10., VocalEspoo alkaa 7.10., Syksyn apurahojen hakuaikoja, Sieluttaret avaa Kansallisoopperan ja FiBO:n yhteistyön 8.10.,…

  • Sävellyskilpailu luo siltaa vanhasta uuteen

    —

    in

    Tässä toukokuussa seitsemättä kertaa Kuopiossa järjestettävä Nordic Historical Keyboard Festival perustettiin nimensä mukaisesti historiallisiin klaveerisoittimiin keskittyväksi festivaaliksi. Viime vuosina se on kaventunut klavikordiin erikoistuneeksi tapahtumaksi, johtuen omasta läheisestä suhteestani soittimeen. Vuonna 2014 järjestin festivaalin yhteydessä ensimmäisen kansainvälisen klavikordikilpailun, jonka finalisteja saapui Kuopioon kahdeksasta eri maasta. Kilpailu on tiettävästi ensimmäinen soittimen 700-vuotisessa historiassa. Tänä vuonna järjestetään…

  • Barokin kehollisuus muuttuu tanssiksi

    —

    in

    Uuden tanssin keskus Zodiakissa koetaan ensi viikolla nykytanssin ja varhaisbarokin kiinnostava kohtaaminen, kun Helsingin barokkiorkesteri laulusolisteineen saa mukaansa kolme tanssijaa ja Monteverdin Maria-vesper tulkitaan uuden tanssin viitekehyksessä. Koreografi Anna Mustonen ja cembalisti Marianna Henriksson kertovat yhteisteoksestaan, joka on jatkoa heidän esitykselleen Di anima et di corpo. Marianna Henriksson: Olemme olleet kiinnostuneita erityisesti 1600-luvun alkupuolen italialaisesta…

  • Hildegard Bingeniläisen jalanjäljissä

    —

    in

    Minulta on usein kysytty, mikä vanhassa musiikissa viehättää. Selityksiä olen pohtinut paljon itsekin, uskon että yksi syy voi löytyä viritysjärjestelmästä ja tämän kautta syntyvästä vahvasta resonanssista, joka aiheuttaa syvän kehollisen kokemuksen. Ehkä en ole valinnut sitä vaan se on valinnut minut. Matkani vanhan musiikin pariin juontaa jo melko kaukaa, tapasivathan omat vanhempani toisensa barokkiyhtyeessä 1970-luvun…

  • Passioputken päässä näkyy pääsiäisaamun valo – erään viulistin pääsiäiskertomus

    —

    in

    Viikko sitten se alkoi, henkilökohtainen passioputkeni. Se tarkoittaa päivittäin tuntikausien pultissa istumista eri kirkoissa passioiden äärellä. Tänä viikonloppuna Ensemble Nylandia, äskettäin Svamulin tunnustuspalkinnon saanut Orpheus’ Muses sekä huikea solistikaarti tuovat harvoin esitetyn Alessandro Stradellan Johannes Kastaja -oratorion Helsingin Olaus Petrin kirkkoon ja Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon Matias Häkkisen johdolla. Kaikkien tuntema käsite ”Suomen Laulun Matteus-passio”…

  • Stradella valaisee passioperinnettä

    —

    in

    Tänä viikonloppuna saa ensi-iltansa barokkioopperayhdistys Orpheus’ Musesin vuoden 2018 ensimmäinen produktio, Alessandro Stradellan Johannes Kastaja -aiheinen Oratorio di San Giovanni Battista (1675). Miksi juuri tämä oratorio? Ensinnäkin teos on mitä miellyttävintä laulettavaa, ja siksi myös mukavaa kuunneltavaa. Stradella oli itse ansioitunut laulaja, joten hänen tapansa säveltää ihmisäänelle on erittäin luonteva. Stradellan varhaisbarokkinen tyyli on kiinnostavalla…

  • Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -tunnustus Orpheus’ Muses -barokkioopperayhdistykselle

    —

    in

    Suomen vanhan musiikin liitto on myöntänyt Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -tunnustuksen Orpheus’ Muses -barokkioopperayhdistykselle, joka on perustettu vuonna 2016. Voittaja julkistettiin tänään 21.3., eurooppalaisena vanhan musiikin päivänä, Rikhardinkadun kirjastossa Café Barockin järjestämän konsertin yhteydessä, ja tunnustusta olivat vastaanottamassa Orpheus’ Musesin Meri Metsomäki ja David Hackston. Puheessaan he kiittivät työryhmänsä jäseniä, yhteistyökumppaneitaan ja yleisöä sekä…

  • Mitä on vanha musiikki?

    —

    in

    ”Vanha musiikki” on harvinaisen epämääräinen nimike. Se kuvastaa aikakautta, soittotapaa, musiikkikulttuurin osaa. Mutta mitä se on? Suomen vanhan musiikin liitto haluaa kannustaa jäseniään pohtimaan tätä kysymystä. Miksi teemme ”vanhaksi musiikiksi” kutsuttua musiikkia? Mitä se tarkoittaa aikana, jona periodiliikkeen vallankumous on taittunut ja historiallisesti informoituneet soittotavat ovat sulautuneet osaksi valtavirtaa? Yksiselitteistä määritelmää tuskin löytyy koskaan, tärkeämpiä…

  • Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -ehdokkaat

    —

    in

    Suomen vanhan musiikin liiton myöntämän Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -tunnustuspalkinnon saaja julkistetaan ja kunniakirja luovutetaan Kansainvälisenä Vanhan musiikin päivänä 21.3. klo 13 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä. Avoimessa haussa saatujen ehdotusten perusteella hallitus on tehnyt esivalinnan, jossa varsinaisiksi ehdokkaiksi valikoituivat seuraavat teot (aakkosjärjestyksessä, mukana otteita ehdotusten perusteluista): Anneliina Koskisen linnamuusikon työ ”Monipuolinen ja valovoimainen keskiaikaisen musiikin…

  • Väreilevä fortepiano

    —

    in

    Pianisti Anna Kuvaja kertoo suhteestaan fortepianoon ja pohtii historiallisten kosketinsoittimien sekä modernin pianon eroavaisuuksia. Olen kotoisin Kuhmosta, ja muistan jo lapsena kuulleeni fortepianon sointia kamarimusiikkifestivaalilla. Sen korvia hivelevä klangi jäi mieleeni, mutta en aktiivisesti hakeutunut soittimen pariin. Pääsin Sibelius-Akatamiassa Tuija Hakkilan luokalle. Opiskelin hänen johdollaan pianoa monta vuotta, mutta vasta vaihto-opiskelun jälkeen hakeuduin Tuijan ohjaamaan…

  • Tutkielma: Historialliset intonaatiojärjestelmät viulusoittimilla

    —

    in

    – Petri Tapio Mattson, 2006/2017 Johdanto Tämän artikkelin tarkoitus on luoda yleiskatsaus viulusoitinten historiallisiin intonaatiojärjestelmiin 1500-1800-luvuilla ja tarjota käytännön vastauksia joihinkin harmonista puhtautta koskeviin ongelmiin ja kysymyksiin. Tässä artikkelissa: teen katsauksen viuluintonaation historialliseen ”kasvualustaan” pytagoralaisen viritysjärjestelmän ja keskisävelvirityksen muodossa esittelen harmoniseen puhtauteen tähtäävän syntonisen intonaation eli ns. puhdasvireisen viritysjärjestelmän/intonaatiojärjestelmän viulusoittimien perusintonaatiojärjestelmänä 1500-luvulta 1700-luvun puolenvälin paikkeille…