Uuden tanssin keskus Zodiakissa koetaan ensi viikolla nykytanssin ja varhaisbarokin kiinnostava kohtaaminen, kun Helsingin barokkiorkesteri laulusolisteineen saa mukaansa kolme tanssijaa ja Monteverdin Maria-vesper tulkitaan uuden tanssin viitekehyksessä. Koreografi Anna Mustonen ja cembalisti Marianna Henriksson kertovat yhteisteoksestaan, joka on jatkoa heidän esitykselleen Di anima et di corpo.
Marianna Henriksson: Olemme olleet kiinnostuneita erityisesti 1600-luvun alkupuolen italialaisesta musiikista, koska juuri tuon murroskauden musiikin taustalla olevat ajatukset ovat kiintoisia tanssin kannalta. Silloin ajateltiin, että ihmisen mielen liikahdukset ovat sidoksissa ruumiinnesteiden tasapainoon, ja juuri tuohon kehon tilaan musiikilla voitiin suoraan vaikuttaa. Musiikki siis vaikuttaa tunteisiin suoraan kehon kautta, mikä on tanssin kannalta hedelmällinen ajatus! 1600-luvun musiikin seconda pratica pyrki vaikuttamaan tunteisiin entistä voimakkaammin painottamalla tehokasta tekstinilmaisua lauletussa musiikissa.
Anna Mustonen: Maria-vesperissä on meille uutena lähtökohtana ollut myös kysyä, miten suurimuotoista teosta tulisi tehdä. Olemme halunneet välttää isoille tuotannoille ominaisen mahtipontisuuden ja välittää sen sijaan herkkyyden. Suurteoksesta tulee mieleen suuri ponnistus, työskentelyn tehokkuus ja kiire, tärkeä aihe ja usein miestaiteilija. Haluamme, että siihen voisi liittyä myös hauraus ja herkkyys ja ihmettely. Teos ei nouse ihmisen yläpuolelle massiivisena möhkäleenä, vaan levittäytyy näyttämöltä katsomoon pehmeänä ja välittävänä. Yhdessäolon kysymys on teoksessa tärkeä.
Marianna: Olemme pohtineet paljon Maria-vesperissä jatkuvasti vastaan tulevaa prima ja seconda pratican yhteenkietoutumista sekä niiden keskinäisiä eroja. Musiikissa on renessanssipolyfoniaa mutta myös uudenlaisia soolokappaleita, jotka kurkottavat tyylillisesti eteenpäin kohti barokkia ja oopperaa. Näiden kahden tyylin erilaisuudet ovat synnyttäneet erilaista tanssia. Olemme pohtineet paljon myös tekstien merkitystä erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa tekstin ja musiikin yhteenkietoutuvuus on voimakkainta (usein juuri soolo- ja duolauluissa): esimerkiksi ”Nigra sumin” ja ”Pulchra esin” tekstit ovat Laulujen laulun runoja, jotka ilmaisevat hyvinkin yleisinhimilllistä aistillisuutta. Musiikki on niissä yhtä halun ja kurkotuksen ilmaisua, johon olemme suhtautuneet abstraktina erotiikan käsittelynä, ei niinkään tarinallisesti tai henkilöhahmojen välisen draaman kautta.
Anna: Monitahoisuus ja rikkaus on valunut musiikista suoraan näyttämölle. Tämän teoksen tanssi on monenlaista ja jatkuvasti laajentuvaa. Tuntuu tärkeältä, että tanssi tässä teoksessa ei ole puhdistettua, vaan haluaisin uskoa, että teoksen tanssiin mahtuu erilaisia tapoja tanssia. Lisäksi tanssi kurkottaa musiikin lailla kohti jotakin – ja juuri kurkottaminen ja halu tuntuvat kiinnostavilta, ei niinkään se, mitä kohti kurkotellaan. Sen lisäksi olemme halunneet päästä mahdollisimman lähelle musiikkia, niin että tanssi ja musiikki voisivat olla yhteenkietoutuneina. Kuuntelemme kehoa ja musiikkia samaan aikaan.
Tässä teoksessa laulajat myös tanssivat ja tanssijat laulavat. Olen koreografioinut laulamista eri reittejä pitkin. Yhtenä lähtökohtana on ollut se, että laulaminen ja soittaminen ovat itsessään jo tanssia. Olemme pyrkineet huomaamaan sen tanssin, joka laulamisessa on valmiiksi läsnä. Näin ollen en niinkään tee koreografiaa Monteverdin musiikin päälle, vaan ennemminkin kaivan esiin sen, mikä on jo olemassa. Jokaisen laulajan liikkumisen tapa on myös erilainen, se on ihanaa ja inspiroivaa!
Marianna: Tässä esityksessä, kuten myös aikaisemmassa Di anima et di corpo -esityksessämme olemme ajatelleet, että laulaminen ja soittaminen ovat kehollisina toimintoina jo sellaisinaan osa tanssiesitystä. Kun niitä katsotaan tanssin kontekstissa, ne voivat näyttää tanssilta, olla tanssia. Soittaminen ja laulaminenhan ovat sellaisia liikkumisen tapoja, joita lähemmäs musiikkia ei juuri voi päästä!
Anna Mustonen ja Marianna Henriksson
Maria-vesper Zodiakissa
To 19.4. 19:00 Ensi-ilta
La 21.4. 19:00
Su 22.4. 15:00
Ti 24.4. 19:00
Koreografia: Anna Mustonen
Musiikin johto, cembalo: Marianna Henriksson
Hanna Ahti, Anna Kupari, Eleni Pierides, tanssi
Tuuli Lindeberg, Sirkku Rintamäki, sopraano
Teppo Lampela, altto
Taavi Oramo, Juho Punkeri, tenori
Jussi Lehtipuu, basso
Helsingin Barokkiorkesteri
Pukusuunnittelu: Piia Rinne
Tila- ja valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Dramaturgia: Masi Tiitta
Tuottaja: Riikka Thitz