Kategoria: Blogi

Tänä viikonloppuna saa ensi-iltansa barokkioopperayhdistys Orpheus’ Musesin vuoden 2018 ensimmäinen produktio, Alessandro Stradellan Johannes Kastaja -aiheinen Oratorio di San Giovanni Battista (1675). Miksi juuri tämä oratorio? Ensinnäkin teos on mitä miellyttävintä laulettavaa, ja siksi myös mukavaa kuunneltavaa. Stradella oli itse ansioitunut laulaja, joten hänen tapansa säveltää ihmisäänelle on erittäin luonteva. Stradellan varhaisbarokkinen tyyli on kiinnostavalla…

Suomen vanhan musiikin liitto on myöntänyt Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -tunnustuksen Orpheus’ Muses -barokkioopperayhdistykselle, joka on perustettu vuonna 2016. Voittaja julkistettiin tänään 21.3., eurooppalaisena vanhan musiikin päivänä, Rikhardinkadun kirjastossa Café Barockin järjestämän konsertin yhteydessä, ja tunnustusta olivat vastaanottamassa Orpheus’ Musesin Meri Metsomäki ja David Hackston. Puheessaan he kiittivät työryhmänsä jäseniä, yhteistyökumppaneitaan ja yleisöä sekä…

”Vanha musiikki” on harvinaisen epämääräinen nimike. Se kuvastaa aikakautta, soittotapaa, musiikkikulttuurin osaa. Mutta mitä se on? Suomen vanhan musiikin liitto haluaa kannustaa jäseniään pohtimaan tätä kysymystä. Miksi teemme ”vanhaksi musiikiksi” kutsuttua musiikkia? Mitä se tarkoittaa aikana, jona periodiliikkeen vallankumous on taittunut ja historiallisesti informoituneet soittotavat ovat sulautuneet osaksi valtavirtaa? Yksiselitteistä määritelmää tuskin löytyy koskaan, tärkeämpiä…

Suomen vanhan musiikin liiton myöntämän Vuoden vanhan musiikin teko 2017 -tunnustuspalkinnon saaja julkistetaan ja kunniakirja luovutetaan Kansainvälisenä Vanhan musiikin päivänä 21.3. klo 13 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä. Avoimessa haussa saatujen ehdotusten perusteella hallitus on tehnyt esivalinnan, jossa varsinaisiksi ehdokkaiksi valikoituivat seuraavat teot (aakkosjärjestyksessä, mukana otteita ehdotusten perusteluista): Anneliina Koskisen linnamuusikon työ ”Monipuolinen ja valovoimainen keskiaikaisen musiikin…

Pianisti Anna Kuvaja kertoo suhteestaan fortepianoon ja pohtii historiallisten kosketinsoittimien sekä modernin pianon eroavaisuuksia. Olen kotoisin Kuhmosta, ja muistan jo lapsena kuulleeni fortepianon sointia kamarimusiikkifestivaalilla. Sen korvia hivelevä klangi jäi mieleeni, mutta en aktiivisesti hakeutunut soittimen pariin. Pääsin Sibelius-Akatamiassa Tuija Hakkilan luokalle. Opiskelin hänen johdollaan pianoa monta vuotta, mutta vasta vaihto-opiskelun jälkeen hakeuduin Tuijan ohjaamaan…

– Petri Tapio Mattson, 2006/2017 Johdanto Tämän artikkelin tarkoitus on luoda yleiskatsaus viulusoitinten historiallisiin intonaatiojärjestelmiin 1500-1800-luvuilla ja tarjota käytännön vastauksia joihinkin harmonista puhtautta koskeviin ongelmiin ja kysymyksiin. Tässä artikkelissa: teen katsauksen viuluintonaation historialliseen ”kasvualustaan” pytagoralaisen viritysjärjestelmän ja keskisävelvirityksen muodossa esittelen harmoniseen puhtauteen tähtäävän syntonisen intonaation eli ns. puhdasvireisen viritysjärjestelmän/intonaatiojärjestelmän viulusoittimien perusintonaatiojärjestelmänä 1500-luvulta 1700-luvun puolenvälin paikkeille…

Hei kaikki jäsenet ja muut lukijat, Vuoden 2018 koittaessa koittaa myös toinen vuoteni Suomen vanhan musiikin liiton puheenjohtajana. Kiitän kunniasta ja luottamuksesta ja toivon voivani edelleen olla tämän luottamuksen arvoinen. Tuon terveiset vanhan musiikin liiton sääntömääräisestä kevätkokouksesta, joka tällä kertaa järjestettiin lauantaina 20.1. Oulun musiikkikeskuksessa, Oulun vanhan musiikin festivaalin yhteydessä. Festivaalin konserttien ja kokouksemme lisäksi…

Ensi viikonloppuna Helsingin Paavalinkirkon täyttää jälleen renessanssimusiikki, kun Aurore-renessanssimusiikkijuhlat järjestetään nyt jo viidettä kertaa. Improvisaatioistaan tunnettu urkuri-cembalisti Ilpo Laspas on ollut mukana lähes jokaisena festivaalivuonna. Nyt hän esiintyy improvisoijana sunnuntain päätöskonsertissa. Hän kertoo suhteestaan soittimiinsa, improvisaatiosta sekä historiallisista uruista. Innostuin vanhasta musiikista jo lapsena. Kiinnostuin uruista, kun kuulin niitä ensimmäisen kerran kotikirkossani Urjalassa 8-vuotiaana. En…

  Soitin Pariisissa 1990 ensi kertaa restauroitua 1700-luvun harppua, ja se oli rakkautta ensi kuulemalta. Soitin tuntui heti omalta ja sen sointisävyt loivat huikean väripaletin, jollaista en ollut aikaisemmin kuullut. Kiinnostus tähän harpputyyppiin jäi itämään, esimerkiksi opiskeluaikanani ohjelmistovalinnoissa halusin usein palata valistusajan sonaattien pariin. Valmistuttuani Sibelius-Akatemiasta harpistiksi sinfoniaorkesterikeikkojen ja viransijaisuuksien lomassa intohimoni suuntautui vähitellen yhä…

Mikä saa muusikon haikailemaan toisenkin taiteenlajin pariin monipuolisen toimenkuvan ja työntäyteisen elämän keskellä? Olen viime aikoina saanut vastata kysymykseen useamman kerran ja ihmetellyt asiaa myös tykönäni. Kyse ei voi olla siitä, etteikö cembalistin työssä riittäisi haasteita elämänmittaisesti, vieläpä moninkertaisesti. Kiintoisa ohjelmisto ei hupene, ja turha kuvitellakaan, ettei taidoissa olisi kehitettävää loppumattomiin. Olen tavannut vastata: ”Koskaan…