Kategoria: Blogi

  • Toiminnanjohtajan katse: Helsingin Barokkiorkesterin huimat vuodet

    —

    in

    Kerttu Piirto työskenteli Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana kahdeksan vuotta. Väistyvä toiminnanjohtaja muistelee aikaansa orkesterissa, jonka toiminta on kasvanut valtavin harppauksin. Mukaan on mahtunut taivaallisia konsertteja, kylmääviä hetkiä ja surrealistisia sattumuksia. Hienoja muistoja: motivaation syttyminen ja tiimihenki Ensimmäiset vuoteni Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana olivat työhön kasvamisen aikaa. Aloin vähitellen ymmärtää, mikä moninaisten pienten ja suurten asioiden sekamelska työkenttäni…

  • FiBOn uusi aika

    —

    in

    Suomalaista barokkiorkesteria johtaa nykyään kahden orkesterilaisen ja toiminnanjohtajan muodostama johtotroikka. Lähitulevaan kuuluu mm. nykymusiikkia, uudenlaisia konserttipaikkoja ja yhteistyökuvioita, kertoo taiteellinen johtaja Petteri Pitko. Verkostomainen johtamismalli on tätä päivää monella alalla, ja Suomessa Tapiola Sinfoniettassa on ollut jo vuosia taiteellisen suunnittelun johtoryhmä eli tehtävään valituista orkesterin jäsenistä ja intendentistä koostuva johtoryhmä. FiBO ei ole koskaan ollut…

  • Tanssin ja koskettimien kamarimusiikkia

    —

    in

    Hanna Jokinen ja Leonardo Delfanti tulkitsevat Korson Ankkabarock-festivaalilla Bachin ja Rameaun musiikkia soittaen ja tanssien. Jokinen kertoo Portraits-esityksen taustoista ja kahden erilaisen taiteilijan välisestä kommunikaatiosta. Olen moderni piansti, mutta rakkaus vanhaan musiikkiin on syttynyt jo aivan musiikkiopintojeni alkuvaiheessa. Minua on myös aina kiinnostanut musiikin ja esitystaiteen yhdistäminen, jota olenkin kokeillut kuusikätisen pianokokoonpanoni Trio Toiset kanssa.…

  • Birgitan hymnit kerrostuvat uutuusoopperassa

    —

    in

    Jani Sivénin ooppera Pyhä Birgitta kantaesitetään 23.8. Naantalin kirkossa. Birgitta (1303–1373) oli ruotsalainen aatelisnainen, josta tuli hengellinen ja poliittinen vaikuttaja sekä birgittalaissääntökunnan perustaja. Naantaliin perustettiin vuonna 1438 birgittalaisluostari, johon Naantalin kirkko alun perin kuului. Säveltäjä kertoo, miten keskiaikainen musiikki käytäntöineen on vaikuttanut oopperan musiikkiin. Jo vuonna 2007 edellisen oopperani, keskiajalle sijoittuvan Abélard & Héloïsen aikaan…

  • ”Couperin on kuin ranskalaista teatteria”

    —

    in

    Viikon päästä alkava BRQ Vantaa -festivaali tarjoaa musiikkia keskiajalta Mendelssohniin ja nykykuoromusiikista irlantilaiseen kansanmusiikkiin. Päätöskonsertissa juhlitaan tänä vuonna 350 vuotta täyttävää François Couperiniä. Ohjelmassa on Couperinin kahden idolinsa, Corellin ja Lullyn, ylistykseksi säveltämät Apoteoosit, joissa kuvataan italialais- ja ranskalaismaestrojen kohoamista Parnasso-vuorelle. Couperin kokikin elämäntehtäväkseen ranskalaisen ja italialaisen musiikin yhdistämisen. Viulisti Amandine Solanon, gambisti Markku Luolajan-Mikkolan ja…

  • Soittimen historia on osa muusikkoutta

    —

    in

    Kun otan käteeni modernin käyrätorven, asetun historialliseen jatkumoon, joka minun kohdallani tarkoittaa suomalaista käyrätorvikoulua, wieniläistä käyrätorvikoulua sekä opettajaani Radovan Vlatkovicia. Mutta kun puolestaan otan luonnontorven käteeni, vaikutteet tulevat ranskalaisesta ja böömiläisestä luonnontorvikoulukunnista. Kun soitan barokkitorvea, mielikuvani hakeutuvat Bachin aikaisiin trumpetin ja Corno di caccian soittajiin sekä metsästystorvimusiikkiin. Ero soittotuntumassa ja sointimielikuvassa torvien välillä on siis…

  • Keskiajan musiikissa instrumentalistikin laulaa

    —

    in

    Cembalisti Anna-Maaria Oramo on clavisimbalumin hankittuaan perehtynyt intensiivisesti keskiajan ja renessanssin musiikkiin. Kiinnostukseni ja rakkauteni keskiajan ja renessanssin musiikkiin on syntynyt jo aivan cembalistin taipaleeni alkuaikoina, kun imin itseeni vanhaa musiikkia ja kuuntelin kaiken mitä vain sain käsiini. Tuolloin, 1990-luvulla, sain kuulla lähinnä renessanssimusiikkia vokaaliensemblen esittämänä ja ajattelin vähän surullisena, että soittajana en pääse varsinaisesti…

  • ”Haluan tukea kaikkea villiä”

    —

    in

    Mikko Perkola on muusikko, jonka soitin sattuu olemaan gamba. Hän kertoo Svamulin blogissa työskentelystään ja ajatuksistaan. En ole koskaan oikein ollut vanhan musiikin muusikko. Ajauduin aikoinani pois alttoviulusta ja Sibelius-Akatemiasta, koska henkilökohtaisella tasolla opiskelu akateemisessa maailmassa oli mahdotonta. Olin käytännössä soittamatta kolme vuotta. Gamba tuli matkaan mukaan ja on jollain ihmeen tavalla pysynyt mukana 20…

  • Barockens talande gester

    —

    in

    Jag är en finlandssvensk sopran som jobbar på heltid som freelance sångerska med specialisering på barockmusik. Jag uppträder som solist med olika ensembler, orkestrar och körer, men kännetecknande för mitt konstnärskap är att jag även regelbundet medverkar i dramatiserade konserter. Intresset för sceniskt arbete började tidigt under studietiden på Yrkeshögskolan Metropolia då jag började studera recitation…

  • Eleet puhuvat barokissa

    —

    in

    Olen suomenruotsalainen sopraano ja toimin päätoimisesti barokkimusiikkiin erikoistuneena freelance-laulajana. Laulan eri yhtyeiden, orkestereiden ja kuorojen kanssa, mutta tunnusomaista työlleni on myös, että esiinnyn säännöllisesti dramatisoiduissa konserteissa. Kiinnostukseni näyttämölliseen työskentelyyn heräsi alkuvaiheessa opiskeluaikaani Ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Aloitin lausunnan opiskelut Eilakaija Sipon johdolla ja voitin 2005 ensimmäisen palkinnon ”Eino Leinon jalanjäljillä” -lausuntakilpailussa. Barokkimusiikin maailma avautui kun sain laulaa…