Kategoria: Blogi

Olen ollut tiiviisti mukana vanhan musiikin opettajana sekä opiskelun ja harrastuksen edistämisessä Jyväskylässä. Koska nimeni on mainittu Vanhan musiikin liike Suomessa -kirjassa (s. 190), halusin laatia täydentävän katsauksen toiminnastamme. Mielestäni on tärkeää kuvata kehitystä myös Jyväskylässä ja kertoa, mitä ammattikorkeakoulussa tapahtui vuosina 1996–2012. Ja toisaalta kertoa myös siitä, että huolimatta hyvin kehittyneestä opetuksesta ja lisääntyvistä…

Miten luuttu ylipäätään valikoitui Arto Juuselan soittimeksi kitaran rinnalle? Juusela toteaa tutustuneensa luuttumusiikkiin aluksi kitarasovituksina, mistä oli herännyt kiinnostus renessanssimusiikkiin. Viitteitä luutun valikoitumisesta soittimeksi voi saada Juuselan mukaan myös kuuntelemalla esimerkiksi John Dowlandin My Lady’s Hunsdon’s Puffe –kappaleen, joka on hänen vuosien 1958–1975 nauhoituksia sisältävän CD-levynsä aloituskappaleena.  Koska luuttusävellyksiä ei voi aivan suoraan soittaa kitaralla…

Kesällä 2020 Luukas Hiltunen (s. 1996) luki R. Larry Toddin (s. 1952) Felix Mendelssohnia (1809–1847) käsitteleviä esseitä. Todd kirjoittaa muun muassa Mendelssohnin keskeneräisistä teoksista, joista yksi oli sinfonia C-duurissa. Kirjassaan Todd esitteli sävellystä lukuisin nuottiesimerkein, ja lukemansa pohjalta Hiltunen ymmärsi nuottimateriaalia olevan sen verran paljon, että luonnoksista voisi olla mahdollista koostaa sinfonia esityskuntoon. Niinpä syksyllä…

Outi Paanasen Narrin aamulaulu -ohjelmassa on uusintana ollut esittelyssä John Eliot Gardinerin kirja Musiikkia taivaan holveissa, jonka alkuperäinen nimi on Music in the Castle of Heaven. Gardinerin kirja on paikoitellen hieman raskas lukukokemus, mutta ymmärrykseni Bachista persoonana ja hänen kantaattituotannostaan avartui sen myötä merkittävästi.  On pari muutakin kirjaa, joita huomaan suosittelevani aika-ajoin. Valitettavsti kumpaakaan ei…

Sunnuntaina 7.4. tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta siitä, kun J. S. Bachin Johannes-passio kuultiin ensimmäisen kerran Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkossa. Juhlavuoden kunniaksi yksin Suomessa Johannes-passiota on esitetty erilaisin kokoonpanoin ainakin Mäntsälässä, Jyväskylässä, Seinäjoella, Tampereella, Espoossa ja Helsingissä. Johannes-passio on mahdollista kuulla vielä sen 300-vuotispäivänä 7.4. Helsingin Tuomiokirkossa Cantores Minores -kuoron, solistien sekä Suomalaisen barokkiorkesterin tulkintana.…

Vanhan musiikin teko 2023 -tunnustuspalkinnon on saanut Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Voittajan viiden finalistin joukosta valitsi tänä vuonna musiikkitoimittaja Risto Nordell. Aurore on renessanssiajan musiikkiin keskittynyt festivaali, joka vietti vuonna 2023 10-vuotisjuhliaan. Palkintoperusteissaan Risto Nordell toteaa, että ”Auroren oivaltavaan ohjelmistosuunnitteluun ja äärimmäisen kunnianhimoiseen taiteelliseen tasoon on voinut luottaa ensimmäisistä festivaaleista alkaen”. Auroren toiminnanjohtaja Sanni Antikaisen…

Helsingin työväenopistossa syksyllä 2023 esitetty John Gayn Kerjäläisooppera on Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaiden esittelyvuorossa viimeisenä. Mitä kaikkea kolme tuntia kestänyt Kerjäläisooppera piti sisällään ja millainen prosessi sen valmistaminen oli? Tähän ja muihin kysymyksiin vastaavat esityksen tuottaja Satu Luomajoki, kapellimestari Anni Elonen ja laulajien valmennuksesta vastannut Mervi Sipola-Maliniemi. Kerjäläisoopperan esiintyjät olivat koelaulujen ja motivaatiokirjeen kautta…

Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat vietti viime vuonna 10-vuotisjuhliaan. Näiden vuosien aikana sekä yleisö että muusikot ovat löytäneet Auroren eikä ihme, sillä yleisökeskeisyys ja rakkaus renessanssin musiikkiin ovat säteilleet Auroren toiminnasta alusta alkaen. Auroren hallituksen puheenjohtaja Mats Lillhannus ja toiminnanjohtaja Sanni Antikainen valottavat seuraavaksi Auroren vaiheita, ohjelmistosuunnittelua sekä hieman myös vuoden 2025 renessanssimusiikkijuhlien teemaa. Idea Auroresta…

Näsäviisaat visionäärit oli avajaiskonsertti vuoden 2023 Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlilla. Konsertissa lauloivat Linnéa Sundfær Casserly, sopraano, Sirkku Rintamäki, mezzosopraano, Iris Oja, mezzosopraano, David Hackston, altto, Martti Anttila, tenori ja Riku Laurikka, basso ja soittamassa olivat Matias Häkkinen, cembalo, Ilpo Laspas, urut ja Joel Ward, live-elektroniikka. Musiikkia kuultiin muun muassa Nicolà Vicentinolta, Vicente Lusitanolta, Carlo Gesualdolta…

Pitäjänmäen kyläkirkossa asuvat Heidi Peltoniemi ja Aapo Häkkinen ovat järjestäneet jo useamman vuoden ajan kotonaan kamarikonserttisarjaa. Kyläkirkko tarjoaa erinomaiset puitteet kamarimusiikille, mutta millainen merkitys yhteisöllisyydellä on? Heidi Peltoniemi: ”Ensimmäiset konsertit järjestettiin Kyläkirkossa kesällä 2020; muutimme Kyläkirkkoon keväällä 2020 ja heti, kun pandemia vähän hellitti, järjestimme musiikillisia kahviloita yms. pihalla. Aapolle on kertynyt vuosien mittaan kokoelma historiallisia…