Viime kerralla Vuoden vanhan musiikin teko -palkinnon valitsi toimittaja Kare Eskola, joka myönsi sen nettijulkaisulle:
https://youtube.com/@TurkuEarlyMusic
Taustalla oli tietty valitettava pandemiatilanne, joka esti konserttitoiminnan ja loi kysyntää musiikin jakamiselle muilla tavoin. Mutta on tallenteiden tekeminen ollut vanhan musiikin keskiössä jo ennen pandemiaakin.
Jo oman periodi-innostukseni alkuaikoina tulin pohtineeksi, kuinka gambalevytyksessä on eittämättömät hyvät puolensa. (Konsertteja olisin toki mieluummin käynyt kuuntelemassa, mutta tarjonta oli tuolloin varsin niukkaa.) Levyllä ei esimerkiksi ole sekuntiakaan viritystä. Itse en kuulijana konsertissa koe viritystä häiriönä, vaan virittäydyn siinä soittajien mukana musiikin vastaanottamiselle – mutta kotona on kiva kuunnella kokonainen Marais’n sarja keskeytyksittä ja heleän puhtaasti esitettynä. Toinen hyvä puoli äänitteen kotikuuntelussa on musiikin ja kuuntelutilan sopusointu. Suurin osa barokin musiikistahan on sävelletty kotien ja palatsien kamareita varten. Olohuoneen tai hifistin musiikkihuoneen mittakaavassa gamba on kirjaimellisesti kotonaan. Hiljaisistakin äänistä välittyvät pienen pienet vivahteiden erot eikä soitinten välinen balanssi ole äänitteillä koskaan ongelma.
Viime aikoina olen nauttinut erityisesti videomuotoisista musiikkitaltioinneista. Ranskalainen maksukanava Mezzo Tv on ohjelmavirrallaan yllättänyt minut monasti uusilla ihastuksen kohteilla:
YouTube taas palvelee, kun haluan löytää jonkin tietyn kappaleen tai esittäjän. Kuva tuo musiikkiesitykseen ainakin minulle ammattilaisena aivan uuden kiehtovan ulottuvuuden. Tutkin soittimia ja niiden trimmausta sekä soittajien erilaisia soittotekniikoita. Vertailen erilaisia tapoja asetella muusikot lavalle. Yritän aistia esittäjien keskinäistä kemiaa ja musisoinnin aikaista kommunikointia. Joku osaa stemmansa ulkoa, joku toinen käyttää iPadia. Barokin oopperat ovat luku sinänsä. Tekstityksellä varustettu lähetys on aivan suurenmoinen tapa oppia tuntemaan uusi teos, ja TV:n välityksellä eri keinoilla toteutettuja ohjauksia näkee vaivatta suuren määrän.
Videoklippisarjat ja erilaiset podcastit toimivat erinomaisesti vanhaa musiikkia koskevan tiedon välittäjinä. YouTuben ”Early Music Sources” on cembalisti/urkuri/kapellimestari Elam Rotemin opus magnum:
https://www.earlymusicsources.com/youtube
Elam Rotem kollegoineen on onnistunut luomaan hienon formaatin, jossa käsitellään erityisesti 1500-luvun ja 1600-luvun alun musiikin esittämiskäytäntöjä, musiikin teoriaa ja historiallisia faktoja havainnollisesti ja hauskasti 15–20 minuutin mittaisissa ohjelmissa. Ohjelmat voi katsoa missä järjestyksessä tahansa ja niissä on paljon soivia musiikkiesimerkkejä nuottien kera.
Podcast taasen on muotona kapellimestari John Eliot Gardinerin sarjassa ”Monteverdi and his constellation”:
https://monteverdi.co.uk/media/monteverdi-and-his-constellation-podcast-series
Se etenee kahdeksan jakson verran ja laajentaa näkymän Monteverdista hänen ajalliseen ympäristöönsä. Gardiner on valinnut jaksoihinsa muutaman merkittävän aikalaisen, joihin hän Monteverdia peilaa: Galileot isä ja poika, Kepler, Caravaggio, Rubens, Shakespeare ynnä pari muuta. Yksi jaksoista käsittelee naisten hetkellistä vahvaa näkyvyyttä Italian taiteessa ennen ja jälkeen vuoden 1600.
Historialliset äänitteet ovat oma kiehtova maailmansa, joita moni historiallisia esittämiskäytäntöjä tutkiva myös kuuntelee. Äänitteitä löytyy muun muassa YouTubesta, mutta todella kiinnostava on myös Kalifornian yliopiston kirjaston projekti digitoida vanhoja vaharullaäänitteitä:
https://cylinders.library.ucsb.edu
Vaharulla jäi pois käytöstä pian äänilevyn keksimisen jälkeen, mutta tässä kokoelmassa on joitakin helmiä. Jos hakukenttään kirjoittaa ”Broken melody”, tulee kolmanneksi tulokseksi sellisti Jean Schwillerin soittoa vuodelta 1910, missä voi ihailla ajanmukaista portamenton käyttöä. Kun kirjoittaa ”Juho Koskelo”, voi ottaa kuunteluun vaikkapa Porilaisten marssin samalta vuodelta. Virtuoosiviulismia vuosisadan vaihteen jälkeen taasen tarjoilee Albert Spalding otsikolla Gipsy Airs.
Äänitysvälineitä hankittiin myös koteihin, joten äänitteiltä löytyy kaikkea mahdollista Raamatun luennasta syntymäpäiväonnitteluihin.
Suosituslistallani on myös yksi kotimainen podcast, Säveltaidetoimikunta:
https://youtube.com/@podcastsaveltaidetoimikunt7952
Toimikunnan muodostavat cembalisti Matias Häkkinen ja toimittaja Jaani Länsiö. Keskustelu on sopivasti huumorilla höystettyä puhetta musiikista ja sen liepeiltä.
Perinteiset musiikkimediat, radio ja CD-levy ovat toki edelleen tärkeitä nekin. Yle:n toimittajakunnasta Svamulin jäsenistölle on varmasti tullut tutuksi Risto Nordell, jonka ohjelmissa vanhalla musiikilla on keskeinen rooli:
https://areena.yle.fi/1-1348639?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share
ALBA-levymerkki taas on panostanut valtavasti vanhan musiikin tallentamiseen ja julkaisemiseen CD-levyillä:
Helsingissä 2.2.2023
Jugi Rautasalo
*********
Tutustu myös Svamulin hallituslaisten suosituksiin!
Keskustelua muun muassa nuotinlukutaidoista:
https://podcasts.apple.com/fi/podcast/in-sight-reading-enlightenment/id1561013663
Teoreetikot esittelevät töitään:
https://podcasts.apple.com/fi/podcast/nikhil-hogan-show/id1355575940
Videoesseitä:
https://youtube.com/@memomusica
Haastatteluja:
https://youtube.com/@TheLuteChannelGuilhermeBarroso
Early Music American tarjontaa: