Minna Hovi

Christine Bürklin: Suomalaista vanhan musiikin historiaa tämäkin

Vanhan musiikin liike Suomessa -kirjassa on lause: ”Jyväskylässä vaikuttaa gambansoittajana Christine Bürklin-Schwarzmeier”. Mitä kaikkea tämän taakse kätkeytyy? Jyväskylässä pitkän uran vanhan musiikin parissa tehnyt gambisti Christine Bürklin kertoo toiminnastaan Jyväskylässä, ajastaan ennen sinne muuttoa sekä poikkeuksellisen musiikkipitoisesta lapsuudestaan. Olen ollut tiiviisti mukana vanhan musiikin opettajana sekä opiskelun ja harrastuksen edistämisessä Jyväskylässä. Koska nimeni on mainittu… Lue lisää Christine Bürklin: Suomalaista vanhan musiikin historiaa tämäkin

Arto Juusela: Brüggesta Sonores Antiquiin

Yksi Vanhan musiikin liike Suomessa -kirjassakin mainituista pioneeriyhtyeistä on vuonna 1967 toimintansa aloittanut Sonores Antiqui. Kitaristi, luutisti Arto Juusela (s. 1939) liittyi yhtyeeseen vuonna 1971 ja soitti siitä lähtien Sonoreksen jäsenenä aina sen viimeiseksi jääneeseen konserttiin, vuoteen 2008 asti. Juusela oli kuitenkin aloittanut luutistina jo 1960-luvulla, aikana, jolloin kitara oli vielä marginaalinen instrumentti ja luuttumusiikkiakin… Lue lisää Arto Juusela: Brüggesta Sonores Antiquiin

Mendelssohnin keskeneräiseksi jääneen sinfonian uusi elämä

Nykyisin on täysin luontevaa, että Sibeliuksen viulukonserttoa tulkitsee Suomalainen barokkiorkesteri tai että Schumannin Genoveva-oopperan esittää Helsingin barokkiorkesteri, miksei siis Mendelssohnin musiikki voisi olla Svamulin blogin aiheena. Säveltäjä Luukas Hiltunen valottaa äskettäin päättynyttä projektiaan Mendelssohnin keskeneräiseksi jääneen sinfonian täydennystyön parissa sekä sitä, millainen sävellys vielä toistaiseksi esittämätön Mendelssohnin kuudes sinfonia on.  Kesällä 2020 Luukas Hiltunen (s.… Lue lisää Mendelssohnin keskeneräiseksi jääneen sinfonian uusi elämä

Puheenjohtajan tervehdys: Kirjoja Johann Sebastian Bachista 

Outi Paanasen Narrin aamulaulu -ohjelmassa on uusintana ollut esittelyssä John Eliot Gardinerin kirja Musiikkia taivaan holveissa, jonka alkuperäinen nimi on Music in the Castle of Heaven. Gardinerin kirja on paikoitellen hieman raskas lukukokemus, mutta ymmärrykseni Bachista persoonana ja hänen kantaattituotannostaan avartui sen myötä merkittävästi.  On pari muutakin kirjaa, joita huomaan suosittelevani aika-ajoin. Valitettavsti kumpaakaan ei… Lue lisää Puheenjohtajan tervehdys: Kirjoja Johann Sebastian Bachista 

Johannes-passio 300 vuotta

Sunnuntaina 7.4. tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta siitä, kun J. S. Bachin Johannes-passio kuultiin ensimmäisen kerran Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkossa. Juhlavuoden kunniaksi yksin Suomessa Johannes-passiota on esitetty erilaisin kokoonpanoin ainakin Mäntsälässä, Jyväskylässä, Seinäjoella, Tampereella, Espoossa ja Helsingissä. Johannes-passio on mahdollista kuulla vielä sen 300-vuotispäivänä 7.4. Helsingin Tuomiokirkossa Cantores Minores -kuoron, solistien sekä Suomalaisen barokkiorkesterin tulkintana.… Lue lisää Johannes-passio 300 vuotta

Vanhan musiikin teko 2023 -tunnustuspalkinto Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlille 

Vanhan musiikin teko 2023 -tunnustuspalkinnon on saanut Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat. Voittajan viiden finalistin joukosta valitsi tänä vuonna musiikkitoimittaja Risto Nordell. Aurore on renessanssiajan musiikkiin keskittynyt festivaali, joka vietti vuonna 2023 10-vuotisjuhliaan. Palkintoperusteissaan Risto Nordell toteaa, että ”Auroren oivaltavaan ohjelmistosuunnitteluun ja äärimmäisen kunnianhimoiseen taiteelliseen tasoon on voinut luottaa ensimmäisistä festivaaleista alkaen”. Auroren toiminnanjohtaja Sanni Antikaisen… Lue lisää Vanhan musiikin teko 2023 -tunnustuspalkinto Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlille 

Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Helsingin työväenopiston Kerjäläisooppera-produktio

Helsingin työväenopistossa syksyllä 2023 esitetty John Gayn Kerjäläisooppera on Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaiden esittelyvuorossa viimeisenä. Mitä kaikkea kolme tuntia kestänyt Kerjäläisooppera piti sisällään ja millainen prosessi sen valmistaminen oli? Tähän ja muihin kysymyksiin vastaavat esityksen tuottaja Satu Luomajoki, kapellimestari Anni Elonen ja laulajien valmennuksesta vastannut Mervi Sipola-Maliniemi. Millainen esittäjäjoukko Kerjäläisoopperaa oli toteuttamassa ja millainen… Lue lisää Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Helsingin työväenopiston Kerjäläisooppera-produktio

Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat

Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat vietti viime vuonna 10-vuotisjuhliaan. Näiden vuosien aikana sekä yleisö että muusikot ovat löytäneet Auroren eikä ihme, sillä yleisökeskeisyys ja rakkaus renessanssin musiikkiin ovat säteilleet Auroren toiminnasta alusta alkaen. Auroren hallituksen puheenjohtaja Mats Lillhannus ja toiminnanjohtaja Sanni Antikainen valottavat seuraavaksi Auroren vaiheita, ohjelmistosuunnittelua sekä hieman myös vuoden 2025 renessanssimusiikkijuhlien teemaa. Mistä ajatus… Lue lisää Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat

Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Näsäviisaat visionäärit -konsertti

Näsäviisaat visionäärit oli avajaiskonsertti vuoden 2023 Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlilla. Konsertissa lauloivat Linnéa Sundfær Casserly, sopraano, Sirkku Rintamäki, mezzosopraano, Iris Oja, mezzosopraano, David Hackston, altto, Martti Anttila, tenori ja Riku Laurikka, basso ja soittamassa olivat Matias Häkkinen, cembalo, Ilpo Laspas, urut ja Joel Ward, live-elektroniikka. Musiikkia kuultiin muun muassa Nicolà Vicentinolta, Vicente Lusitanolta, Carlo Gesualdolta… Lue lisää Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Näsäviisaat visionäärit -konsertti

Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Pitäjänmäen kyläkirkon konserttisarja

Pitäjänmäen kyläkirkossa asuvat Heidi Peltoniemi ja Aapo Häkkinen ovat järjestäneet jo useamman vuoden ajan kotonaan kamarikonserttisarjaa. Kyläkirkko tarjoaa erinomaiset puitteet kamarimusiikille, mutta millainen merkitys yhteisöllisyydellä on? Pitäjänmäen kyläkirkko valmistui vuonna 1929 ja toimi kirkkona vuoteen 1959 asti. Ennen yksityiskodiksi remontoimista 2000-luvun alussa rakennusta käytettiin muun muassa veneveistämönä. Kuva: Heikki Tuuli. Kuinka kauan Pitäjänmäen kyläkirkon kamarikonsertteja… Lue lisää Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Pitäjänmäen kyläkirkon konserttisarja