Vanhan musiikin teko 2025 -ehdokkaiden esittelyt jatkuvat. Vuorossa on Espoon barokki ry, joka on ehdolla 10-vuotisjuhlavuotensa johdosta.
Mitä kaikkea Espoon barokki on tarjonnut paikallisille asukkaille ja vähän muillekin kymmenen vuoden aikana? Entä millainen yhteisö Espoon barokki on? Sen tietävät parhaiten EB:n hallituksen jäsenet, jotka ovat vakiinnuttaneet Espoon barokin toiminnan osaksi espoolaista kulttuurielämää, tarjonneet muusikoille inspiroivan työyhteisön ja kuulijoille lukuisia unohtumattomia elämyksiä.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Vuonna 2017 Espoon barokki kertoi perustamisestaan Svamulin blogissa näin:
Espoon barokki syntyi vuonna 2015, kun samanhenkiset ja samoista asioista – eli vanhasta musiikista – pitävät ihmiset löysivät toisensa kotikaupungissaan. Ajatus omasta musiikillisesta yhteisöstä oli virinnyt muutaman barokkimuusikon mielessä jo jonkin aikaa, ja kun he päättivät lyödä voimansa yhteen, tuloksena oli Espoon barokki. Taustalla oli halu soittaa ja jakaa muille itseä liikuttavaa musiikkia ja tällä tavoin lisätä viihtyvyyttä kotikaupunkiin. Espoon barokki on ollut myös tapa vahvistaa juuria kotikaupunkiin. (Svamulin blogi 2017)
Kymmenen vuoden aikana EB on rikastuttanut Espoon kulttuurielämää järjestämällä yksittäisten konserttien lisäksi muun muassa eri kaupunginosissa vietettäviä Espoon barokkipäiviä. Lisäksi yhdistys on tehnyt aktiivista yhteistyötä kuorojen ja seurakuntien kanssa sekä ollut mukana espoolaisissa kaupunkitapahtumissa.
Nimestään huolimatta Espoon barokki ei ole pysytellyt vain kotikaupungissaan (jossa sielläkin on 10 vuoden aikana ollut yli 140 konserttia 37 eri paikassa), vaan esiintymisiä on ollut myös muualla Suomessa yhteensä 13 eri paikkakunnalla. Reviiri laajeni keväällä 2025 Suomen rajojen ulkopuolelle, kun EB konsertoi Islannissa Reykjavík Early Music Festivalilla. Juhlavuonna sai kantaesityksensä Olli Kortekankaalta – entiseltä espoolaiselta – tilattu Chaconne en Rondeau, joten ohjelmistokaan ei ole rajautunut vain barokkiin.
Espoon barokin toiminta on versonut “pienimuotoisista, paikallisista musisointihetkistä” kymmenen vuoden aikana huomattavasti laajempiin mittasuhteisiin. Millaisia suunnitelmia yhdistystä perustettaessa oli?
Laura Vihreäpuu: Kyllä jo alusta asti oli haaveena saada kasaan myös oma orkesteri, joka voisi soittaa suurissa kuoroteoksissa, mutta myös toteuttaa hienoja orkesteriteoksia, kuten sitten kävikin. Yleisö on tullut ennakkoluulottomasti ja uteliaana konsertteihin, ja kerran meidät löydettyään on – ainakin kommenttien perusteella – tullut mielellään seuraaviinkin tapahtumiin.
Kesti reilusti useamman vuoden ennen kuin Espoon barokki nimenä ja käsitteenä tuli tunnetuksi, mutta uskoisin, että nykyisin yhä useampi espoolainen tunnistaa oman barokkia tuottavan orkesterinsa.
Inspiraatiota Espoon historiasta ja muista muusikoista
Konserttien ohjelmissa on kuultu kamarimusiikin ohella Bachin passioita, kantaatteja ja motetteja, mutta myös esim. Schützin jouluoratorio sekä Telemannin Vuorokaudenajat (Die Tageszeiten). Espoon barokkipäivien teemat ovat vaihdelleet Merestä Aurinkokuntaan, ja lisäksi kuulijat ovat saaneet tutustua luentokonserteissa muun muassa Kuninkaantiehen ja Osmo Pekosen (1960–2022) johdolla Galileo Galileihin.
Mistä ammennatte ideoita toimintaan, mitkä seikat inspiroivat?
Hanna Haapamäki: Meillä on hyvä ja avoin henki – hallituksessa voimme heitellä kullekin tärkeitä konsertti-ideoita ja omia suosikkikappaleita ilmoille. Myös yhdistyksen jäsenille on annettu mahdollisuuksia omien konsertti-ideoiden tarjoamiseen ja toteuttamiseen. Monet ideat lähtevät sitten elämään ja näkevät päivänvalon jossain kohtaa.
Henkilökohtaisesti espoolaisena vanhan musiikin alan freelancerina minua inspiroi barokkimusiikin ja meidän porukan tunnetuksi tekeminen kotikaupungissani Espoossa.
Pieta Mattila: Olen mielissäni siitä, että Espoon barokin konserttikalenteriin mahtuu tutumpien teosten ohella harvoin esitettyjä helmiä ja että yleisö tulee kuuntelemaan kiinnostuneena myös erikoisempaa ohjelmaa. Minua inspiroi musiikin herättämät mielikuvat ja tunnelmat sekä se, kuinka ohjelman kaari rakentuu toistensa kanssa keskustelevista kappaleista.
Espoon barokkipäivien teemat ja ohjelmat ovat saaneet inspiraatiota kaupungin eri alueiden historiasta ja paikallisväreistä. Ehkä suurin innoituksen lähde löytyy Espoon barokin muusikoista, heidän yhteispelistään ja kyvystään valmistaa konsertit taidokkaasti ja lämpimällä sydämellä.
Millaisia ovat olleet mieleenpainuvimmat hetket vuosien varrelta?
Hanna Haapamäki: Viime kevään 2025 konserttimatka Reykjavik Early Music Festivalille oli hieno kokemus. Soitettiin ihanaa lintuaiheista barokkimusiikkia ja kantaesitettiin Olli Kortekankaan uusi teos. Vastaanotto oli mitä lämpimin💓. Myös Petteri Pitkon johtamat konserttiperiodit vuosina 2023 ja 2025 ovat jääneet ikimuistoisina kokemuksina mieleen.
Riittaliisa Lauriala: Miekkailukoulu ja muita musiikillisia taistoja -konserteissa vuosina 2019 ja 2020 musisointiin osallistuivat historiallisten miekkojen taitajat, mikä jäi pysyvästi mieleen. Ohjelma esitettiin Espoon barokkipäivien lisäksi myös Haminassa sekä Musiikkia linnassa -konserttisarjassa Hämeen linnassa.
Espoon barokki yhteisönä
Elina Mattilan mukaan ”Espoon barokkiin on vuosien saatossa muovautunut soittajien ydinporukka, josta moni on esiintynyt Espoon barokin konserteissa useita kymmeniä kertoja, muutamat jopa satakunta kertaa”. Mattila kuvaa 10-vuotisjuhlakonsertin käsiohjelmassa, kuinka muusikot tulevat soittamaan Espoon barokin kanssa yhä uudestaan. Samoin yleisön joukossa on ”tutuiksi tulleita kuulijoita, joista osa on käynyt konserteissa aivan alkuajoista lähtien”.
Mikä tekee Espoon barokista Espoon barokin?
EB: Espoon barokista tekee Espoon barokin positiivinen ja hyväntuulinen tekemisen meininki projekteissamme. Espoon barokin rikkaus on monenlaisten kokoonpanojen toiminta. Joka vuosi toteutamme niin suuria kirkkomusiikkiteoksia yhteistyönä espoolaisten kuorojen kanssa kuin myös erilaisia kamarimusiikkikokoonpanojen konsertteja.
Millaisia unelmia ja tavoitteita EB:lla on seuraaville 10 vuodelle?
EB: Yksi pitkäaikaisista unelmista toteutuu jo tänä syksynä, kun esitämme barokkioopperan syyskuussa Espoon barokkipäivillä.
- Espoon barokin soittajia ja hallituksen jäseniä (pl. Riittaliisa Lauriala). Kuva Annabelle Antas.
Entä juhlavuoden jälkeen?
Espoon barokin toiminta jatkuu juhlavuoden jälkeenkin aktiivisena. Esimerkiksi Vanhan musiikin päivänä 21.3. vuorossa on J. S. Bachin Johannes-passio Dominante-kuoron kanssa ja kiirastorstaina J. S. Bachin Jesu Meine Freude -motetti. Syyskuussa 2026 Tapiolassa vietettävillä Espoon barokkipäivillä EB esittää ensimmäistä kertaa oopperan, John Blow’n säveltämän Venus & Adonis. (Tarkemmat tiedot Espoon barokin sivuilta.)
Espoon barokkia pyörittää tällä hetkellä viisihenkinen hallitus, jossa Elina Mattilan sanoin “puhalletaan yhteen hiileen, ja muusikot työskentelevät harjoituksissa sekä konserteissa hyvässä ja kannustavassa yhteishengessä.” On siis oletettavaa, että espoolaiset saavat nauttia seuraavienkin vuosien ja vuosikymmenten ajan hyvästä (vanhasta) musiikista Espoon barokin esittämänä.
Espoon barokin hallitus:
- Elina Mattila: Espoon perustajajäsen ja puheenjohtaja perustamisesta lähtien. Elina on vuosien varrella esiintynyt sellistinä yli sadassa Espoon barokin konsertissa.
- Hanna Haapamäki: Vuodesta 2016 Espoon barokissa toiminut espoolainen nokkahuilisti ja traversisti, joka välillä roudaa patarumpuja, suoltaa somesisältöjä sekä puuhaa yhdistyksen hallituksessa kymmenettä vuotta.
- Laura Vihreäpuu: Itä-Suomesta Itä-Espooseen päätynyt cembalisti. Elinan tavoin yli sadassa konsertissa EB:n konsertissa soittanut Espoon barokin perustajajäsen ja yleispuuhailija, joka muun muassa kynäilee yhdistyksen uutiskirjeet.
- Pieta Mattila: Soukassa lapsuutensa viettänyt Espoon musiikkiopiston kasvatti on nykyään sellisti ja gambisti, joka sahaamisen lomassa ruuvaa milloin Espoon barokin ohjelmistoa, milloin käsiohjelmaa tai kotisivuja.
- Riittaliisa Lauriala: EB:n hallituksen tuorein jäsen (v. 2026 alusta) ja alttoviulisti, opettaa lapsukaisia soittamaan ja opettelee itse barokin krumeluureja.
Espoon barokin 10-vuotisjuhlavuoden tunnelmiin ja muihin konserttitallenteisiin voi palata EB:n YouTube-kanavalla.