Vanhan musiikin teko 2024 -palkintoehdokkaista ensimmäisenä esittäytyy Bravade-nokkahuilukvartetti. Bravade perustettiin vuonna 2004 ja viime vuonna nokkahuilukvartetti vietti 20-vuotisjuhlaansa, mistä tunnustuspalkintoehdokkuuskin tuli. Kvartetin ohjelmistoon on sisältynyt niin keskiajan kuin nykypäivänkin musiikkia, poikkitaiteellisia kokonaisuuksia sekä lastenkonsertteja. Bravade on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa sekä tilannut ja kantaesittänyt suomalaisten nykysäveltäjien musiikkia. Bravadessa soittavat Sunniva Fagerlund, Hanna Paatelma, Pauliina Fred sekä Hanna Haapamäki, joka kertoo seuraavaksi yhtyeen vaiheista ja pitkäikäisyyden saloista.
Mistä Bravade sai alkunsa ja mitä ajatuksia yhtyeen perustamiseen liittyi?
Saimme ajatuksen renessanssinokkahuilukvartetin perustamisesta ystäväni Pauliina Fredin kanssa asuessamme Pariisissa vuonna 2002. Suomessa ei tuolloin toiminut ainuttakaan ammattimaista nokkahuilukvartettia ja koimme tärkeäksi perustaa sellaisen. Olimme hiljan Sibelius-Akatemiasta valmistuneita ja mielessä oli paljon ammatillisia työllistymisajatuksia.
Mitkä ovat olleet ikimuistoisimmat hetkenne yhtyeenä?
Japanin konserttikiertueet vuosina 2010 ja 2019 ovat olleet huikeita ja ikimuistoisia kokemuksia sekä taiteellisesti että myös maailmaa-avartavasti.
Myös Bravaden matkan varrelle osuneet levynjulkistuskonsertit (2014), esiintyminen Helsingin Juhlaviikoilla (2017), konsertit Turun Musiikkijuhlilla (2023) ja Kuhmon Kamarimusiikissa (2024) sekä viime keväinen 20-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Musiikkitalossa ovat olleet taipaleemme kohokohtia ja suuria motivaation lähteitä toiminnan jatkumiselle.
Kuvat: Bravaden vuoden 2014 levynjulkistamiskonsertti Helsingin Musiikkitalon Sonoressa/Sirje Rouhtula, Vivaldi-show/Teemu Hokkanen ja muut kuvat Teemu Mattsson.
Mikä on pysynyt samana 20 vuoden aikana?
Samana on pysynyt jatkuva rahallisten resurssien etsintä eli apurahojen hakukarkelot sekä Bravaden oma markkinointiuurastus. Kaikki tuntuu olevan kvartettimme omasta aktiivisuudesta kiinni. Samana on pysynyt myös alusta asti lastenkonserttitoimintamme eli tärkeä yleisöryhmämme alusta saakka on ollut myös lapset.
Mikä on Bravaden pitkäikäisyyden salaisuus ja miten juhlitte juhlavuottanne?
Pitkäikäisyyden salaisuus on ahkeruus etsiä konserttimahdollisuuksia ja apurahoja toiminnan ylläpitämiseen. Ja kun välillä kvartetillamme on hiljaisempia kausia, heräämme jälleen toimimaan jossain kohtaa. Ja sitten taas mennään!
Bravaden muusikoilla on paljon luonnollisesti myös omia töitä, sitoumuksia ja projekteja, mutta löydämme vuosittain kalentereista myös Bravaden omat työslotit.
Juhlavuonna 2024 juhlimme esiintymällä mm. Helsingin Musiikkitalossa, Väyläfestivaalilla ja Kuhmon Kamarimusiikissa.
Mikä (vanhassa) musiikissa puhuttelee ja mikä on erityisen läheistä musiikkia Bravadelle?
Renessanssi- ja barokkimusiikissa puhuttelee inhimillisyys, tunteet ja renessanssinokkahuilujemme sointi. Ohjelmistossamme on usein mm. Bachin urkuteoksia, suurten renessanssisäveltäjien, kuten Palestrinan ja Lasson teoksia sekä englantilaisia säveltäjiä, kuten John Dowlandia ja William Byrdiä.
Bravade työskentelee paljon myös nykymusiikin parissa ja olemmekin kantaesittäneet monien suomalaisten säveltäjien teoksia mm. Antti Auviselta, Sebastian Fagerlundilta, Olli Virtaperkolta, Eero Hämeenniemeltä, Sid Hilleltä ja viimeisimpänä juhlavuotemme 2024 kunniaksi Riikka Talvitieltä.
Nykymusiikissa puhuttelee nokkahuilun monet mahdollisuudet ja säveltäjien erilaiset lähestymistavat nokkahuilukvartetin mahdollisuuksiin. Suurta rikkautta!
Hanna Haapamäki
**********
Bravaden tuleviin konsertteihin voi tutustua täältä.