Vanhan musiikin teko 2020 -tunnustuspalkinto myönnettiin 21.3.2021 Ensemble Gamut!in esikoislevylle UT, joka syntyi ja julkaistiin keskellä koronavuoden myllerrystä. Yhtyeen jäsenet kertovat nyt levystään, joka yhdistää ennakkoluulottomalla tavalla keskiaikaista ja kansanmusiikkia sekä erilaisia esitysperinteitä. Lue myös täältä Ensemble Gamut!in esittäytyminen Svamulin blogissa!
Aino Peltomaa:
Oli todella suuri kunnia saada Vuoden vanhan musiikin teko -tunnustuspalkinto. On upeaa, että viestimme on lähtenyt lentämään ja tavoittanut ihmisiä sekä vanhan musiikin, klassisen musiikin, kansanmusiikin kuin myös proge- ja jazzmedioissa. Tuntui kerrassaan hienolta kuulla Karri Miettisen sanat ajattomuuden tavoittamisesta, uuden ja vanhan saumattomasta ja tuoreesta yhdistelemisestä, jonkin uuden musiikillisen paikan tai planeetan löytämisestä. Näiden ääreltähän myös tämä koko projekti lähti liikkeelle.
Halusimme toteuttaa levytyksen alan ammattilaisten kanssa, joiden estetiikka on vahvasti tässä ajassa kiinni. Jyri Sariolan laaja kokemus kansanmusiikin, populaarimusiikin ja jazzmusiikin äänittämisestä, miksaamisesta ja masteroinnista oli suuressa osassa koko levyn tuotatoprosessia. Myös Jarmo Julkusen tuotannolliset ideat ja visiot studiosessioiden aikana olivat korvaamattomia. Matti Fredriksson ja Antti Peltomaa hyppäsivät myös nopealla aikataululla mukaan, suuri kiitos siitä!
Musiikillisesti levytyskokonaisuus oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta muotoutunut jo useiden konserttien saatossa, olimme tehneet siitä monenlaisia versioita, joka kerta erilaisin sovituksin! Tämä varmasti vaikutti siihen, että tunsimme biisit läpikotaisin, mutta sovituksissa tapahtui joka sessiossa aina jotain uutta. Uskon, että tämä kuuluu myös sovitusten virtaavuudessa ja tasapainoisuudessa.
Levytysprosessi sinänsä oli melko uskomaton aikataulu- ja covid-”säätöineen”. Meillä oli yhteensä 5 eri studiota ja 3 cembaloa varattuna useille eri ajankohdille, ja jouduimme siirtämään sessioita useaan kertaan. Lopulta matkustusrajoitukset pakottivat meidät perumaan viimeisen session ja kaikki pantiin kasaan erittäin nopealla aikataululla. Jännityksessä elettiin elokuussa, kun yksi meistä odotti testitulosta, ja vain 30 min ennen session alkua saatiin negatiivinen tulos. Voi sitä puheluiden ja sähköpostien määrää. Kiitos joustavuudesta koko työryhmälle!
Tällä hetkellä työstämme kahta uutta ohjelmistoa Sastamala Gregoriana -festivaalille sekä saksalaiselle Via Mediaeval -festivaalille. Sukellamme varhaisimpien Suomen alueella säilyneiden nuottilähteiden pariin yhdistäen niitä runolauluperinteeseen. Tästä voitte saada jo pientä esimakua Youtube-kanavallamme!
Toisessa ohjelmistossa ”I left my heart in Bruges” esitämme tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa belgialaisen Gruuthuuse-käsikirjoituksen sävelmiä sekä tuomme Bruggen carillon-kellot Sastamalan Pyhän Marian kirkkoon Kaiku-musiikkihanskan avulla, joka perustuu Guido Arezzolaisen pedagogiikkaan, Gamut:iin!
Täytyy myöntää, että ainakin minulla mielessä siintelee jo toinen levy, mutta ehkäpä ensin huokaisemme helpotuksesta ja ilosta, ja nautimme tämän levyn tuomista upeista arvioista!
Vielä kerran lämpimät kiitokset ja valoisaa kevättä kaikille!
Marianna Henriksson:
Soitan levyllä cembaloa neljässä kappaleessa. Alunperin oli tarkoitus olla mukana useammalla raidalla, mutta koronavuosi sekoitti levytysaikataulut. Sopivia päiviä piti siis etsiä kissojen ja koirien kanssa, ja lopulta cembalolliset päivät riittivät noihin neljään kappaleeseen. Yhtyeemme materiaali on kuitenkin siitä kiitollista ja joustavaa, että kappaleet toimivat monella eri tavalla ja jopa kokoonpanoa hiukan varioiden. Jokaisella keikalla tapahtuu aina vähän erilaisia asioita. Niinpä tämä levykään ei lukitse biisejä jähmettyneiksi “teoksiksi”, vaan ne jatkavat eloaan uusissa tilanteissa! Seuraavaksi pääsemme soittamaan niitä pääsiäismaanantaina Juurijuhlan striimikonsertissa. Sielläpä taidan taas kilkuttaa melkein kaikissa kappaleissa mukana!
Ilkka Heinonen:
Levylle on tallennettu yksi hetki jatkuvassa virrassa olevaa muutosta, jota Ensemble Gamut! hyvin kuvaa. Alun perin Ainon kokoama kollektiivi on asettunut jokseenkin vakiintuneeksi kokoonpanoksi, jonka soinnin, sovitusten ja improvisaation muutos on hetkeksi pysäytetty uudelle levylle. Todennäköisesti musiikkimme virtaa jo nyt eri uria, mutta luultavasti säilyttäen muutokselle tyypillisen raikkauden. Uskoisin, että koronan mukanaan tuoma eristäytyminen ja yhteissoiton kyseenalaistuminen toi mukanaan äänityssessioon kiitollisuutta mahdollisuudesta tehdä musiikkia yhdessä.
Juho Myllylä:
UT-albumin tekoprosessi oli monivaiheinen. Äänityssessiot lykkääntyivät ja siirtyivät eri syistä moneen otteeseen, ja viime kädessä pandemiatilanne tietenkin mutkisti suunnittelua vielä entisestään. Lopulta legendaarisen Finnvoxin avaraan B-studioon pääseminen elokuussa 2020 takasi kuitenkin parhaan mahdollisen lopputuleman. Sessioissa meillä oli ilo työskennellä erittäin hienon tuotantotiimin kanssa. Jyri Sariolan miksauksessa projektin alusta lähtien tavoitteeksi asetettu, moderni ja vivahteikas mutta akustisia instrumentteja myötäilevä tilava, hengittävä soundi mielestäni saavutettiin kautta linjan onnistuneesti.
Itse levyn ohjelmisto oli suurelta osin hautunut ja tekeytynyt vuosien 2018-2020 konserttiohjelmissamme, ja osa levylle mielestäni välittyneestä yhteissoiton vapautuneisuudesta on varmasti tämän luontevasti ajan myötä tapahtuneen yhteenhitsautumisen ansiota. Monen erilaisen sovituksen ja version kautta albumille päätyneet otot tuntuvat tällaisen orgaanisen “käymisprosessin” jäljiltä relevanteilta ja harkituilta, spontaaniutta ja musiikissa olennaisesti läsnäolevaa improvisaatioaspektia kuitenkaan unohtamatta. Erityisesti tässä dedikoituneiden ulkopuolisten tuottajakorvien mukanaolon tärkeys korostui, kun otto toisensa jälkeen elää luonnollisesti, ja kaikista niistä tavoitellaan kollektiivisesti parasta. Monipuolinen ja inspiroiva, kriittinen mutta kannustava tuottaja, joka Jarmo Julkunen ehdottomasti on, vapauttaa muusikon heittäytymään äänitystilanteeseen eri tavalla kuin silloin kun vastuu oton onnistuneisuuden välittömästä arvioinnista on sataprosenttisesti omilla hartioilla.
Sukkuloin itse elokuussa 2020 Suomessa ollessani samojen viikkojen aikana kahden lähestymistavaltaan toisistaan täysin poikkeavan albumin sessioiden välillä: Gamut!in Finnvoxilla sekä alternative-progeyhtyeeni Burntfieldin kakkosalbumin lauluäänityksissä Sonic Pump Studiolla. Siinä missä Burntfieldin (myöhemmin tänä vuonna julkaistava) albumi äänitettiin pitkällä ajanjaksolla useissa osissa ja sen tekemisessä myös biisintekijänä ja tuottajana päällä on erilainen rooli ja vastuu, Gamut!in UTin tuotantoprosessin livesoittoon nojaava orgaanisuus tuntui sitäkin virkistävämmältä ja vapauttavammalta. Se tekii ainakin itselleni Finnvoxin studioviikonlopuista erityisen mieleenpainuvat.
Se, että UT on saanut lämpimän vastaanoton niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa ja resonoinut laaja-alaisesti eri konteksteissa on ollut todella arvokasta. Myös Vuoden vanhan musiikin teko -tunnustuspalkinnon jakaneen Palefacen sanat levytyksen ajattomuudesta ja moninaisten tyyliestetiikkojen yhteiselosta merkitsevät paljon ja valavat uskoa tulevaan. Itse toivonkin, että Gamut!in omaksuma liberaali visio vanhan musiikin tulkintaan, historiallisista lähteistä inspiroitumiseen ja perinteitä kunnioittaen tässä hetkessä uuden luomiseen kantaa eteenpäin yhä mielenkiintoisempiin ja monialaisempiin tuleviin levytys- ja ja live-projekteihin.
www.youtube.com/watch?v=fzN0M57zZh0