Topi Linjama passio-oppaana

Vanhan musiikin teko -tunnustuspalkinnon valitsijana toimii tänä vuonna Topi Linjama, joka liikkuu kirjoissaan yhtä sujuvasti niin luontoaiheissa kuin Bachin musiikissakin. Jukka Rautasalo esittelee seuraavassa Linjaman Bachin passioita taustoittavia kirjoja sekä niiden ajankohtaisia teemoja.

Musiikkitieteilijä ja kirjailija Topi Linjaman kirjat Matkaopas Matteus-passioon (2020) ja Johdatus Johannes-passioon (2023) Johann Sebastian Bachin molemmista meille asti säilyneistä passioista ovat varsinaisia pikkujättiläisiä, joita Linjama itse kutsuu laajennetuiksi käsiohjelmiksi. Kirjojen ansiokkaiden passio-esittelyiden lomassa piilee kuitenkin niin painavaa pohdintaa elämän ja ihmisyyden peruskysymyksistä, että kirjojen arvoa kannattaa pikemminkin punnita kirjallisina teoksina kuin pelkkinä oppaina passioiden kuunteluun.

Passiot matkakavereina

”Bachin kristinusko ei ole dogmatiikkaa vaan mystiikkaa.”

Itse olen tutustunut Bachin Johannes-passioon Itä-Berliinissä, jossa opiskellessani pääsin keväällä 1990 soittamaan sitä erään päättäväisen kapellimestariopiskelijan tutkintoon. Hän kokosi ja harjoitti esittäjistön käytännössä täysin yksin vailla apua korkeakoululta. Vieläkin hämmästelen hänen suoritustaan olosuhteissa, joissa edes lankapuhelimia ei ollut käytössä. Produktio oli merkittävä kaikille mukana olleille, koska sosialistisessa ja ateistisessa Itä-Berliinissä ei passio-traditiota ollut. Musiikki ja teksti vaikuttivat paikalla olijoihin väkevästi.

Tämän jälkeen olen Suomessa soittanut passioesityksissä kymmeniä kertoja. Ensimmäisillä kerroilla, tuo Berliinin-kokemus mukaan lukien, olin ennen kaikkea vaikutettu passioiden musiikista, niiden dramaattisesta voimasta ja kauneudesta. Koin musiikin samaan tapaan kuin olin tottunut kokemaan Bachin musiikin soolosellosarjoissa, Brandenburgilaisissa konsertoissa tai orkesterisarjoissa. En tuolloin ehkä pitänyt tekstiä kovin tärkeänä, mikä nyt tuntuu häpeälliseltä myöntää.

Tuosta olen kulkenut pitkän taipaleen vajaan neljän vuosikymmenen aikana yrittäessäni syventää ymmärrystäni passioista ja niiden merkitysten monista kerrostumista. Lukemalla Topi Linjaman kirjat olen mielestäni edennyt taipaleellani jälleen, ja tällä kertaa edetty matka on ollut erityisen antoisa.

Kaksi Jeesusta

”Johannes-passion Jeesus ei missään vaiheessa kärsi.”

Suosittelen lukemaan Linjaman molemmat kirjat. Monestakin syystä. Linjama kertoo yleisistä, esimerkiksi historiaan liittyvistä faktoista, vain kertaalleen jommassakummassa kirjassaan. Myös moniin eri aihealueisiin liittyvä pohdinta ja Linjaman omaa henkilöhistoriaa koskeva kerronta on annosteltu tyylikkäästi kahden passion lomaan. Itse näen kaksi kirjaa ehdottomasti yhtenä kokonaisuutena.

Tärkein syy molempiin kirjoihin tutustumiselle on tietenkin Matteuksen ja Johanneksen evankeliumien erilaisuus. Kertomus on pääpiirteissään identtinen, mutta nimenomaan Jeesuksen henkilön kuvaus poikkeaa niissä toisistaan. Kun tästä tulee tietoiseksi, on hätkähdyttävää huomata, kuinka nerokkaasti Bach on luonut musiikillisesti toisistaan hyvin poikkeavat teokset näiden keskenään varsin erilaisten Jeesus-hahmojen ympärille.

Matteuksen Jeesus on kuin ihminen, joka pelkää, epäröi ja rukoilee kysyäkseen Jumalalta, onko minun aivan välttämättä juotava tämä katkera malja? Lopuksi hän huutaa tuskissaan: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Johanneksen Jeesus (Christus Victor, kuten John Eliot Gardiner hänet kuvaa) on taas koko ajan tilanteen tasalla. Hän tuntee tien ristille ja siitä eteenpäin Vanhan Testamentin ennustusten pohjalta sekä tietää olevansa tarinan voittaja ja sankari. Kaikki tapahtuu, jotta ihmiskunta pelastuisi hänen kauttaan. Lopussa Jeesus toteaa: ”Se on täytetty.” Kaikki meni niin kuin pitikin.

Raamatun tekstiä ja vapaata lyriikkaa

Passiot sisältävät kolmenlaisia tekstejä: Raamatun kertomuksia, aarioiden lyyrisiä hetkiä ja luterilaista koraaliperinnettä. Evankelistan resitointi, kuorolaisten esittämät Raamatun henkilöt ja ihmisjoukkoja kuvaavat kuorokohtaukset vievät tarinaa eteenpäin. Aariat, niitä edeltävät resitatiivit ja ariosot pysäyttävät pohtimaan yksittäisiä Raamatun sanoja, henkilöitä tai heidän tekojaan vapaan lyriikan keinoin. Ainakin itselleni monet aarioiden kielikuvista ja samastumisen kohteista jäisivät hyvin vieraiksi ja tuntuisivat oudoilta ellen saisi taustatietoa sävellysajankohdan luterilaisesta kulttuurista, mitä Linjama kirjoissaan tarjoaa.

Koraalit taas edustavat kuulijoiden omaa luterilaista elämänpiiriä. Niiden avulla passio tulee osaksi seurakunnan hengellistä elämää ja – kuten Bachin kantaateissakin – koraalit muodostavat teologisessa mielessä teosten ytimen. Niiden tarkoitus on toimia oppaina yksittäisen seurakuntalaisen omassa hengellisessä kasvussa. Koraalien teksteissä on kuitenkin meidän aikamme ihmiselle myös käsittämättömiä elementtejä. Erityisen arvoituksellisia ne ovat meille, jotka emme aktiivisesti osallistu luterilaisen seurakunnan toimintaan. Selitykset tulevat siis suureksi avuksi koraalitekstienkin ymmärtämisessä.

Ekokatastrofi mainittu

Topi Linjaman kirjalliseen tuotantoon kuuluu musiikkikirjojen lisäksi sienikirja, Isän kirja – kasvu vanhemmuuteen (yksi kirjoittajista), Kohtuuspamfletti (yksi kirjoittajista), runokirja Varjo tarttuu peiliin sekä uusimpana Bach ja pyöräilyn taito (2025).

Linjama kertoo olevansa kiinnostunut kestävän elämän teemoista ja ympäristökriisiin varautumisesta. Hän sivuaa näitä teemoja myös passio-kirjoissaan. Väkijoukkojen kiihkeää ja suorastaan verenhimoista vaatimusta Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta Linjama vertaa nykyajan lynkkausjoukkoihin somessa. Syntiä ja syyllisyyttä pohtiessaan hän puhuu metsien hakkaamisesta, muoviroskasta meressä, helleaalloista ja katoavista eliölajeista.

Vaikka Linjama mielestäni avaamalla Bachin ajan kulttuurisia ilmiöitä tekee passioiden merkityksistä aikamme ihmiselle ymmärrettäviä ja samastuttavia, toteaa hän kuitenkin, että se, miten passiot resonoivat sen ajan ihmisissä, jää meiltä tavoittamatta. Linjaman mielestä tärkeämpää kuin tietää, mitä Bach tarkalleen ottaen tavoitteli ja tarkoitti, on keskittyä siihen, kuinka hyviä kysymyksiä passiot nykyihmisen mielessä herättävät.

Passio lääkkeenä – Linjaman kirja terapeuttina

Moni kertoo musiikin tuovan lohtua, kun elämä kolhii. Tästä kertoo omalta kohdaltaan myös Linjama. Kokemus on ikivanha. Antiikissa eri moodien (siihen aikaan käytettyjä asteikkoja) tiedettiin saavan kuulijoissa aikaan erilaisia mielentiloja, ja siksi Aristoteles kirjoituksissaan esitti muun muassa kieltoa osalle niistä, jotta ne eivät rohkaisisi yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen.

Barokin musiikki syntyi noin vuoden 1600 tietämillä, kun haluttiin rekonstruoida antiikin teatteri, jossa musiikkia tietoisesti käytettiin vahvistamaan tekstin tunneilmaisua. Haluttiin oppia laskelmoidusti ja väkevästi vaikuttamaan kuulijoiden affekteihin eli tunnetiloihin. Tätä musiikillista pyrkimystä eli retoriikkaa toteuttivat säveltäjät järjestelmällisesti parin sadan vuoden ajan eikä se kokonaan kadonnut sen jälkeenkään.

Barokin aikana musiikin vaikutusta pidettiin paitsi konkreettisesti lääkitsevänä myös kasvattavana. Musiikkiopintojen tehtävänä oli mm. auttaa nuoria moraalisessa kasvussa.

Bachin passiot ovat täynnä retoriikkaa, ja tunteisiin vaikutetaan sekä sanan että sävelen voimalla. ”Bach kuvaa passiossa syvimpiä, torjutuimpia tunteitamme ja antaa muodon ja hahmon ihmiskunnan yhteiselle murheelle”, kertoo meille Linjama. Vaikka Raamatun evankeliumeita pitävät oman uskonsa perustana vain kristityt, ulottuu niiden vaikutus Bachin musiikin kautta myös heihin, jotka eivät Jeesukseen usko. ”Bach tarjoaa tilaisuuden puhua Jeesuksesta ja Jeesus puolestaan tilaisuuden puhua elämästä ja ihmisen osasta”, kiteyttää Linjama.

Matkaopas Matteus-passioon ja Johdatus Johannes-passioon sisältävät havainnollisen rakenne-taulukon teoksesta, jossa jokaisesta osasta on kerrottu siihen liittyvät tiedot muun muassa soololaulajasta, instrumentaatiosta, tekstin kirjoittajasta ja sävellajista. Mukana on myös libretto saksaksi ja suomeksi, kirjallisuusluettelo, luettelo koraaleista (sisältäen myös tiedon siitä, mitkä koraaleista löytyvät suomalaisesta virsikirjasta) sekä sanastoa.

Helsingissä 1.2.2026

Jukka Rautasalo

Sitaatit kirjoista Matkaopas Matteus-passioon ja

Johdatus Johannes-passioon, mitkä on tilattavissa esimerkiksi nuottikauppa Ostinatosta.