Johann Sebastian Bachin väitetään todenneen: ”Sen, minkä olen ahkeruudella ja harjoituksella saavuttanut, voi kuka tahansa kohtuullisen lahjakas ja kyvykäs myös saavuttaa.” Lausahdukselle voinee ojentaa 18. vuosisadan understatement-palkinnon.
Useiden lähteiden mukaan Bach kuitenkin todella korosti harjoittelun ja järjestelmällisen työn merkitystä. Hänen klaveerituotantonsa on myös erinomainen esimerkki systemaattisen koulutusjärjestelmän luomisesta, jonka hedelmistä nautittiin vielä pitkälle seuraavan vuosisadan alkupuolelle. Ja jos niin halutaan, voi tuon jatkumon nähdä ulottuvan tähän päivään asti.
Jokainen muusikko ja pedagogi ymmärtää ahkeruuden ja järjestelmällisyyden merkityksen yksilötasolla – näin myös vanhan musiikin parissa nyky-Suomessa. Meillä on niin ikään erinomaisia eri koulutusasteiden oppilaitoksia, joissa näitä periaatteita voi kukin opettaja ja opiskelija harjoittaa. Sen sijaan perustavaa laatua olevaa keskustelua valtakunnallisesta vanhan musiikin koulutuspolitiikasta ei tietääkseni ole ainakaan kovin näkyvästi käyty. Aihe on aktualisoitunut erityisesti sen jälkeen, kun päätös Metropolian vanhan musiikin koulutuksen lakkauttamisesta varmistui.
Kuka opettaa? Miksi opettaa? Mitä opettaa? Miten opettaa? Yksin vai yhteistyössä? Tulevia ammattilaisia vai harrastajia? Vanhan musiikin opintopolku? Kuka maksaa? jne.
Svamuli kokee tehtäväkseen herättää keskustelua vanhan musiikin koulutuksesta valtakunnallisesti. Olemme mukana järjestämässä yhdessä Sibelius-Akatemian Vanhan musiikin aineryhmän kanssa seminaaripäivää aiheeseen liittyen tulevana syksynä, todennäköisesti marraskuun alussa Helsingissä. Päivämäärä ja ohjelma tarkentuvat tuonnempana, ja näistä ilmoitamme myös kaikkia Svamulin tiedotuskanavia käyttäen.
Siihen asti keskustelua voi käydä esim. Svamulin pian julkaistavilla fb-sivuilla. Jokainen mielipide ja ajatus on arvokas, jotta voimme luoda parhaat mahdolliset edellytykset tuleville polville harjoittaa ahkeruuttaan Bachin viitoittamaa tietä myös vanhan musiikin parissa.
Elina Mustonen
Kirjoittaja on cembalisti ja opettanut cembalonsoittoa ja vanhaa musiikkia Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1983 lähtien. Svamulin puheenjohtajan tehtäviensä ohella hän harjoittaa intohimoisesti näyttämötaidetta sekä luonnon- ja eläintensuojelua.