Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat

Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat vietti viime vuonna 10-vuotisjuhliaan. Näiden vuosien aikana sekä yleisö että muusikot ovat löytäneet Auroren eikä ihme, sillä yleisökeskeisyys ja rakkaus renessanssin musiikkiin ovat säteilleet Auroren toiminnasta alusta alkaen. Auroren hallituksen puheenjohtaja Mats Lillhannus ja toiminnanjohtaja Sanni Antikainen valottavat seuraavaksi Auroren vaiheita, ohjelmistosuunnittelua sekä hieman myös vuoden 2025 renessanssimusiikkijuhlien teemaa.

Mistä ajatus renessanssimusiikkijuhlista sai alkunsa 10 vuotta sitten?  

Idea Auroresta syntyi aikanaan siitä, että muutama renessanssimusiikin kanssa tekemisissä ollut muusikko, Kari Turunen, Mats Lillhannus ja Petros Paukkunen, alkoivat pallotella ajatuksia keskenään siitä, miten renessanssin säveltaiteen näkyvyyttä ja esittämismahdollisuuksia Suomessa yleisesti ja erityisesti Helsingissä voisi parantaa. Havaitsimme, että vaikka maassamme oli jo muutamia vanhan musiikin festivaaleja, ne olivat yleensä joko barokkimusiikkiin tai sitten kaikkeen varhaiseen musiikkiin erikoistuneita. Yhtään nimenomaan renessanssiin keskittyvää festivaalia ei löytynyt, joten päätimme, että sellainen on sitten syytä järjestää itse.

Päädyimme Paavalinkirkkoon keskisävelvireessä olevien kuoriurkujen ja loistavan akustiikan vuoksi sekä seurakunnan myötämielisyyden ja tuen ansiosta, mistä olemme heille edelleen hyvin kiitollisia!

Mikä on ollut mieleenpainuvinta, yllättävintä ja haastavinta festivaalivuosien aikana? 

Haasteellisinta tähän asti on ollut korona, mutta ei siitä sen enempää. Mieleenpainuvinta laajemmassa mittakaavassa on ollut taas se, miten yleisö on löytänyt festivaalimme ja käy uskollisesti konserteissa vuodesta toiseen.

Millainen rooli ulkomaisilla yhtyeillä on ollut Auroressa, miten esimerkiksi Le Miroir de Musique tai Ars Antiqua Riga valikoituivat esiintyjiksi?

Alunperin Auroren kantava ajatus oli tarjota nimenomaan kotimaisille renessanssimusiikin tekijöille mahdollisuuksia esiintyä kontekstissa, jossa juuri renessanssimusiikki olisi luontevassa pääroolissa. Alkuvuosina tehtiin myös ahkerasti yhteistyötä eri yhtyeiden ja muusikoiden kesken niin, että samassa konsertissa saatettiin kuulla monia eri kokoonpanoja ja niiden yhdistelmiä.

Tämä tavoite on meille edelleen aivan olennainen, mutta sen ohella Aurore on pyrkinyt viime vuosina kutsumaan myös keskeisiä ja inspiroivia ulkomaisia renessanssimusiikin tekijöitä tarjonnan ja perspektiivivalikoiman rikastamiseksi. Tässä prosessissa taiteellisen johtoryhmän henkilökohtaiset suhteet ovat tietysti tärkeitä, mutta Aurore on nykyään kansainvälisesti niin tunnettu, että saamme myös säännöllisesti konserttiehdotuksia ulkomailta. 

Auroren taiteellisesta suunnittelusta vastaa nykyisin taiteellinen työryhmä, johon kuuluvat vaihdellen hieman vuosittain Mats Lillhannus, Mikko Ikäheimo, Sini Vahervuo, George Parris ja David Hackston. Tällainen malli mahdollistaa festivaalille hyvin monipuolisen ja kattavan näkökulman ohjelmistosuunnitteluun.

Mikä on onnistuneiden festivaalien resepti? 

Reseptejä löytyy varmasti monia, mutta yhtenä Auroren kantavana ideana on alusta alkaen ollut tietynlainen yleisökeskeisyys ja kokonaisvaltainen rakkaus koko renessanssin ajan musiikkimaailmaan – tavoitteena on ollut tuoda yleisölle esteettisten elämysten lisäksi myös tietoa teoksista ja niiden historiallisesta kontekstista. Festivaalin konsertit ja varsinkin jokavuotinen ohjelmakirja muotoillaan niin, että niiden myötä on myös mahdollista oppia uutta musiikista, historiasta, teosten rakenteista, sävellystekniikoista, soittimista, musiikin erilaisista yhteiskunnallisista rooleista ja niin edelleen. 

Avaamme konserttien taustoja myös suosituissa, ennen jokaista konserttia järjestettävissä taiteilijatapaamisissa, joissa muusikot kertovat kahvikupposen äärellä musiikistaan ja itsestään sekä vastaavat yleisön kysymyksiin. Aurore on myös vahvan kaksikielinen: ohjelmakirja teksteineen ja laulusanojen käännöksineen julkaistaan aina kokonaisuudessaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Pyrimme lisäksi nostamaan festivaalin sosiaaliseen mediaan peruspäivitysten lisäksi erilaisia mielenkiintoisia seikkoja konserteista ja niiden esiintyjistä sekä kiinnostavia historiallisia yksityiskohtia ja käsitteitä. Mainittakoon, että Kalle Järvenpään luomat festivaalin grafiikat ohjelmakirjan kuvituksineen luovat sisällöille niiden ansaitseman viimeistellyn, kauniin ja yhtenäisen ilmeen – kiitos Kalle!

Julkaisimme alkuvuodesta 2024 festivaalin kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi kaikki menneiden vuosien ohjelmakirjat nettisivuillamme. Niitä voi tutkia osoitteessa www.aurore.fi/uutiset/auroren-ohjelmakirjat-2014-2023/

Kuinka pitkällä Auroren vuoden 2025 suunnitelmat ovat ja voiko tulevasta sanoa vielä mitään? 

Seuraava Aurore järjestetään 30.1.–2.2.2025 Paavalinkirkossa, tuttuun tapaan torstaista sunnuntaihin. Ohjelma on viittä vaille valmis ja julkaistaan syksyllä 2024, kunhan saamme talouspuolen varmistettua. Sen voimme kuitenkin jo kertoa, että festivaalin tärkeä fokuspiste on Giovanni Pierluigi da Palestrinan 500-vuotisjuhla ja hänen musiikkinsa tulee soimaan ainakin kahdessa eri konsertissa.

***

Auroren YouTube-kanavalle pääsee tästä linkistä.

Auroren sosiaaliset mediat löytyvät osoitteista https://www.facebook.com/renessanssimusiikkijuhlat ja www.instagram.com/aurore.festivaali

***

Mats Lillhannus, hallituksen puheenjohtaja ja taiteellisen työryhmän jäsen

Sanni Antikainen, toiminnanjohtaja