Vanha musiikki vaatii ensemblelaulajalta paljon

Tänä syksynä Svamulin jäseniksi liittyivät lauluyhtye Versio ja Helsingin kamarikuoro. Kysyimme heiltä, miten kokoonpanot käytännössä toimivat ja millainen suhde laulajistolla on vanhaan musiikkiin.

Lauluyhtye Versio pureutuu renessanssiin

Miten lauluyhtye Versio sai syntynsä ja millaisia tavoitteita sillä on?

Versio on perustettu jo vuonna 2003. Idea maailman kauneimman musiikin pariin heittäytymisestä oli muhinut perustajan, Hilkka Rauhalan, päässä jo useita vuosia. Maailmalla menestynyt Tallis Scholars -yhtye oli innoittanut häntä pohtimaan, miksi Suomessa vastaavia renessanssimusiikkiin keskittyneitä ja sen ominaispiirteet hallitsevia kuoroja tai yhtyeitä ei ollut juuri kourallista enempää. Hieno musiikki ansaitsisi ehdottomasti enemmän näkyvyyttä. Niinpä eräänä kesäisenä päivänä, kun Hilu istuskeli Kaustisen kansanmusiikkijuhlien Areenan nurmikolla yhdessä renessanssimusiikista yhtä lailla innostuneiden Arto Anttilan ja Anne Palon kanssa, päättivät ystävykset tehdä asialle jotain. Näin sai syntynsä vanhan musiikin lauluyhtye Versio.

Yhtyeeseen kutsuttiin perustajien laulajaystäviä ja yhteinen tutkimusmatka aloitettiin 12 hengen porukalla. Jo alusta saakka tavoitteena oli aikakauden tyyliin ja tekniikkaan perehtyminen ja korkealaatuisten konserttien valmistaminen: puhtaus ja fraseeraus otettiin keskeisiksi edellytyksiksi kaikelle tekemiselle. Versio perusti filosofiansa rauhalliseen tahtiin: kerran kuukaudessa kokoonnuttiin yhteen ja annettiin ohjelmiston kypsyä rauhassa. Kun se oli valmis, esitettiin sitä useita kertoja pitkin Suomea. Toinen alusta saakka toiminut periaate on mies- ja naisäänten sekoittaminen väli- eli tenori- ja alttostemmoissa teokseen sopivasti. Näin voidaan äänenvärejä vaihdella ja sekoittaa vastaamaan ajan sointi-ihannetta. Arto Anttila toimi aluksi Versiossa myös johtajana, mutta harjoituksia vedettiin demokraattisella otteella ja vuodesta 2012 eteenpäin kokonaan ilman johtajaa. Versiossa kaikilla onkin ollut mahdollisuus sanoa aidosti mielipiteensä ja yhdessä keskustellen löydetään sitten lopullinen päätös tulkinnasta.

Miten yhtyeen toiminta on järjestetty?

Versio kokoontuu yhdeksi viikonlopuksi keskimäärin kerran kuukaudessa. Viikonlopun ohjelman sanelee konserttitilanne: viikonlopun aikana voi olla yksi tai kaksikin konserttia, mutta joskus koko viikonloppu on pyhitetty harjoittelulle – näin erityisesti silloin kun aloitetaan uutta ohjelmistoa. Harjoituspaikka riippuu konserttipaikasta eli kokoonnumme siellä, missä konsertoimme. Mikäli konserttia ei ole, kokoonnumme yleensä pääkaupunkiseudulla. Versio osallistuu laulajiensa matkakuluihin. Ideaalitilanteessa matkustamisesta ei koituisi laulajille lainkaan kuluja ja yhtye voisi maksaa myös palkkioita, mutta tähän ei ole vielä päästy.

Millaisia taustoja laulajat edustavat?

Laulajat tulevat eri puolilta Suomea. Musiikillinen tausta vaihtelee myös: on ammattimuusikoita, musiikin opettajia ja kokeneita harrastajalaulajia. Ohjelmiston hallinta ja omasta stemmasta vastaaminen edellyttää vankkaa taitotasoa ja renessanssimusiikin tuntemusta, joten nykyisellään vaatimukset uusille laulajille ovatkin jo aika korkeat.

Millainen on yhtyeen ohjelmisto?

Ohjelmisto on yleensä suunniteltu jonkin isomman teoksen, yleensä messun, ympärille. Viime vuosina olemme laulaneet useasti ohjelman, jonka keskipisteessä on Cardoson Requiem. Konserttiohjelma on täydennetty sitä tukevilla Victorian moteteilla. Toinen viime aikojen ohjelma on rakentunut Palestrina Missa Papae Marcellin ympärille: ”Palestrinaa ja kontrabassoimprovisaatiota” muodostuu nimensä mukaisesti Version laulun ja kontrabasisti Ahti Lassilan improvisoinnista.

Pääasiassa Version ohjelmisto koostuu a cappellana laulettavasta kirkollisesta renessanssipolyfoniasta, mutta olemme tehneet yhteistyötä myös useiden soitinyhtyeitten kanssa. Viimeksi kesällä 2018 esitimme Gabrielin monikuoroista musiikkia Sastamala Gregoriana -festivaalilla Barocco Borealen sekä Jean Tubéryn kanssa.

Ja miksi juuri renessanssi?

Yhtyeen sloganin mielestä renessanssimusiikki on maailman kauneinta musiikkia. Tämän ajatuksen varmasti useimmat yhtyeen jäsenetkin allekirjoittavat. Seesteisessä, hyvin soivassa polyfoniassa on jotain ikiaikaista rauhaa ja puhtautta, joka nykypäivän keskellä tuntuu autuaalta. Se on myös yleensä riisuttu kaikesta turhasta, jäljellä on vain ihmisäänten kaunis yhteenkietoutuminen joksikin omaa itseä suuremmaksi. Siksi musiikin laulamisella ja toki myös kuulemisella on puhdistava vaikutus. Renessanssimusiikki myös sopii hyvin yhtyeen laulettavaksi: täysipainoinen kudos voidaan rakentaa jo muutamalla laulajalla ja toisaalta pienemmällä porukalla on helpompi hioa fraseerauksen yksityiskohtia. Mutta lyhyesti, taidamme kaikki olla vanhan musiikin superfaneja, mikä ajaa meidät yhteen kerta toisensa jälkeen rakastamamme asian pariin.

Lauluyhtye Version puolesta,
Katri Tasala

http://lauluyhtyeversio.fi/

Helsingin kamarikuoro yhdistää uutta ja vanhaa

Miten Helsingin kamarikuoro yleisesti ottaen toimii?

Helsingin kamarikuoro (HKK) aloitti toimintansa vuonna 1962 Radion kamarikuorona. Kuoro otti uuden nimen käyttöön vuonna 2005.

Helsingin kamarikuoro on projekteittain toimiva ammattikuoro, joka harjoittaa ympärivuotista konserttitoimintaa. Kuorolla ei tällä hetkellä ole vakiokokoonpanoa, vaan laulajat kiinnitetään projekteittain laulajalistalta, jolle pääsee koelaulun kautta. Hakijoilta edellytetään laulajan koulutusta sekä kokemusta nykymusiikista ja kuoro/yhtyelaulusta.

Rahoitus ja toiminnan määrä on hiljalleen kasvanut kuoron perustamisesta, ja tavoitteena onkin kasvattaa projektien määrää entisestään ja siirtyä kohti puolipäiväistä ja kokopäiväistä ammattikuorotoimintaa. Tällä hetkellä loppusuoralla oleva esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistaminen onkin tärkeä askel siihen, että myös ammattikuoroja voidaan tukea valtionosuusrahoituksella. Tällä hetkellä HKK:n isoimmat rahoittajat ovat valtio Taiteen edistämiskeskuksen kautta sekä Helsingin kaupunki. Kuoro on saanut tärkeää tukea myös laajalta joukolta yksityisiä säätiötä.

Helsingin kamarikuoron kanssa vuodesta 2007 työskennellyt taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek johtaa osan projekteista, ja lisäksi kuoro kutsuu vierailevia johtajia Suomesta ja ulkomailta. Konserttitoiminnan painopiste on Helsingissä, mutta kuorolla on kotimaassa laaja yhteistyöverkosto vanhan musiikin orkestereita ja muita orkestereita, nykymusiikkiyhteitä, festivaaleja, seurakuntia ja konserttitaloja, ja HKK pyrkiikin palvelemaan Suomea mahdollisimman laajasti.

Helsingin kamarikuoro on ammattikamarikuorojen verkosto Tenso Network Europen jäsen. Tenson koordinoiman EU-hankkeen kautta HKK on konsertoinut useita kertoja Keski-Euroopassa ja tehnyt useita sävellystilauksia yhdessä Tenson ja muiden eurooppalaisten ammattikamarikuorojen kanssa. Lisäksi HKK on yhdessä kolmen muun pohjoismaisen kollegakuoron kanssa järjestänyt kiertävän pohjoismaisten ammattikuorojen festivaalin vuosina 2016 ja 2019 sekä konsertoinut Venäjällä, eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa.

Miten kuvailisit HKK:n ohjelmistoprofiilia ja musiikillisia tavoitteita?

Helsingin kamarikuoron toiminnassa korostuu vaativa ja monipuolinen ohjelmisto esitettynä korkeimmalla musiikkillisella tasolla sekä taiteellisesti vaativan ja laadukkaan uuden kamarikuoro-ohjelmiston tilaaminen pääasiassa Suomessa toimivilta säveltäjiltä. Lisäksi HKK julkaisee kansainvälisesti arvostettuja levytyksiä, erityisesti suomalaisilta säveltäjiltä ja osallistuu nuorten ammattilaisten koulutukseen ja turvaa näin alan tulevaisuutta. Kuoro myös elvyttää unohduksiin jääneitä suomalaisia teoksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta (esim. BIS:illä julkaistu levy ”Kevät kerran on koittava”).

Useiden Tenso Network Europen kanssa järjestettyjen sävellys- ja kuoronjohtajatyöpajojen lisäksi Helsingin kamarikuoro järjestää myös kansainvälistä Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailua. Vuosina 2012 ja 2016 järjestetty kilpailu sai hakemuksia nuorilta säveltäjiltä ympäri maailmaa: Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Aasiasta, Afrikasta Lähi-Idästä ja Australiasta. Näillä eri puolilla maailmaa asuvilla säveltäjillä on mahdollisuus päästä hiomaan sävellyksiään työpajoissa HKK:n ja sävellysopettajien kanssa sekä tuoda oman kansainvälisen äänensä Suomeen.

Helsingin kamarikuoro levyttää säännöllisesti. Vuonna 2017 julkaistu levytys Matthew Whittallin musiikkia sai Ylen vuoden levy -palkinnon, ja vuonna 2016 julkaistu levytys Beat Furrerin musiikkia on saanut laajasti kansainvälistä tunnustusta (Preis der deutschen Schallplattenkritik, Sunday Times Recordings of the Year, The Guardian, Gramophone, jne). Levytys Perttu Haapasen teoksia oli ehdolla klassisen musiikin Emma-palkinnon saajaksi vuonna 2020 ja Rautavaaran Vigilia oli Helsingin sanomien vuoden levy -listalla. Yhteensä vuodesta 2016 kuoro on julkaissut yhdeksän levyä, levy-yhtiöinä BIS, Ondine, Alba, Toccata Classics ja ICSM Records. Vuodelle 2021 on myös suunnitteilla useita levyjulkaisuja.

Millainen rooli vanhalla musiikilla on HKK:n ohjelmistossa?

Käytännössä HKK:n ohjelmisto on vaihdellut keskiajalta nykypäivään asti, ohjelmiston selkeimpien painopisteiden ollessa nykymusiikissa ja vanhassa musiikissa. Usein samassa ohjelmassa voi olla musiikkia monelta eri aikakaudelta: esimerkiksi Guillaume de Machaut’n teoksia rinnakkain Claude le Jeunen, Messiaenin ja Saariahon kanssa.

Kuoro tekee säännöllisesti yhteistyötä kotimaisten barokkikokoonpanojen kanssa ja kutsuu johtajikseen vanhan musiikkityylien asiantuntijoita. HKK on laulanut mm. seuraavien vanhan musiikin spesialistien johdolla: Rinaldo Alessandrini, Anne Azéma, Tim Brown, Paul Hillier, Aapo Häkkinen, Andres Mustonen, Andrew Parrott ja James Wood. Lisäksi kuoro on konsertoinut Lähi-Idän musiikkiin erikoistuneen Ensemble Sarbandin kanssa.

Kerro HKK:n viimeaikaisista vanhan musiikin hankkeista!

Helsingin kamarikuoro on tehnyt paljon yhteistyötä Helsingin Barokkiorkesterin ja Suomalaisen barokkiorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa sekä esittänyt vanhaa musiikkia a cappella ja continuon kanssa. Viime vuosina esitettyjä teoksia ovat mm:

C. P. E. Bach: Ylösnousemusoratorio
J. S. Bach: Johannes-passio
J. S. Bach: Jesu, meine Freude; Lobet den Herrn, alle Heiden
C. W. Gluck: Orfeo ed Euridice
J. A. Hasse: Irene
G. F. Händel: Messias
G. F. Händel: Ode for St. Cecilia’s Day
Keskiaikaisia lauluja Benediktbeurenin käsikirjoituksesta (n. 1230)
Leopold Koželuch: Kustaa Vaasa
J.-B. Lully: Plaude laetare Gallia, Miserere, Te Deum
C. Monteverdi: Maria-vesper

Näiden teosten lisäksi HKK:n konserteissa on kuultu gregoriaaniikkaa ja paljon renessanssimusiikkia (Tomas Luis de Victoria, Guillaume de Machaut, Guillaume Dufay, Carlo Gesualdo, John Taverner, William Byrd, Thomas Tallis, John Dunstable, John Browne, Hugh Kellyk). Ensemble Sarbandin kanssa esitettiin yhtyeen suunnittelema konserttikokonaisuus Sacred Bridges, jossa yhdistettiin juutalalaisuuden, islamin ja kristinuskon musiikkia 1500- ja 1600-luvuilta.

Kuoron Youtube-kanavalta löytyy konserttitallenteita mm. Tallisin, Lullyn ja Gesualdon teoksista.

Millaisia yhtymäkohtia vanhan musiikin ja nykymusiikin väliltä mielestänne löytyy laulajan näkökulmasta?

Ehkä ilmeisin ero on, että erityisesti romanttiseen ohjelmistoon verrattuna vanhan musiikin ja nykymusiikin kokoonpanot ovat yleensä pienempiä. Tämä korostaa yksittäisen esiintyjän vastuuta kokonaisuudesta. Vanhan musiikin esittäminen korkealla tasolla vaatii myös, että laulajalla on tietoa ja käytännön osaamista erilaisten tasavireisyydestä poikkeavien viristysjärjestelmien kanssa toimimisesta. Samoja haasteita tulee myös usein vastaan nykymusiikin kanssa. Ja vaikka nykymusiikkia ei suoranaisesti olisi kirjoitettu ei-tasavireiseksi, kaikesta tästä virityskokemuksesta on usein hyötyä erityisesti nykymusiikin kanssa.

Vanha musiikki ja nykymusiikki vaativat myös erinomaista äänen hallintaa. Siinä missä romanttisessa musiikissa usein pitäydytään hyvin runsaasti resonoivassa laulutavassa, vanhan ja nykymusiikin ohjelmistossa tarvitaan usein myös suoraa ääntä (non-vibrato) ja hyvin laajaa kirjoa erilaisia hienovireisiä sävyjä.

Tervetuloa konserttiin!

Martti Anttila, toiminnanjohtaja
Nils Schweckendiek, taiteellinen johtaja


http://helsinginkamarikuoro.fi/