Café Barockin Kauneimmat barokkijoululaulut -konsepti yhdistää tutut ja tuntemattomat joulusävelmät, klubitunnelman sekä yhteislaulun ja -musisoinnin. Konseptin kehittäjä Sini Vahervuo kertoo, miten uudenlainen traditio on syntynyt ja pohtii joululaulujen kulttuurista merkitystä.
Kauneimmat barokkijoululaulut -tapahtumia on järjestetty vuodesta 2012 lähtien eli loppuaan lähestyvä vuosi on minulle jo seitsemäs kyseisen projektin parissa. Vuosien mittaan tämä valtakunnallisesti tunnettu yhteislaulua ja -soittoa yhdistelevä konsepti on hioutunut suosituksi kokonaisuudeksi, joka muovautuu aina vuosi vuodelta esittäjiensä mukaan. Tänä vuonna solistit Taavi Oramo ja Jussi Salonen tuovat omat mausteensa barokkisoppaamme.
Vuosien varrella Kauneimmat barokkijoululaulut -klubeja on kuultu paitsi pääkaupunkiseudulla myös mm. Nurmeksen joulumusiikkifestareilla, Tampereen Café Barockissa ja Turun Panimoravintola Koulussa. Yleisöpalaute on ollut hyvin positiivista. Ihmiset silmin nähden viihtyvät tapahtumissa ja uusien kuulijoiden lisäksi perinteiksi muodostuneilla tapahtumilla on jo uskollinen vakiyleisö. Suosion syynä on ehkä sekin, että barokkiklubit ovat kepeästi mutta asiantuntemuksella juonnettuja tilaisuuksia. Välillä hassutellaan, ja siitähän yleisö (ja toki myös esiintyjät) tykkäävät. Tänä vuonna Kauneimmat barokkijoululaulut järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Oulussa yhteistyössä Oulun vanha musiikki ry:n kanssa sekä Vantaan Korson tunnelmallisessa kirkkosalissa Korson kirkon oman huipputenorin, kanttori Jussi Salosen toimiessa solistina. 20.12. barokkijoululauluja lauletaan vielä Helsingissä Forum Box -galleriasa.
Kauneimmat barokkijoululaulut -konseptin tilaisuudet ovat aina juonnettuja ja yleisölle jaetaan yhteislaulujen sanat. Taitavien muusikoiden ja esilaulajien johdolla yhteislaulu sujuu kuin paremmassakin kuorossa. Tänäkin vuonna ohjelmassa ovat ikihitit Heinillä härkien ranskalaiseen barokkityyliin, englantilainen Kuusen kotiin tuoda saamme, Martti Lutherin virsi Enkeli taivaan sekä Michael Praetoriuksen neliääninen sovitus Tuo armon valkokyyhky. Koko iltaa ei kuitenkaan vietetä veisaten. Yhteislaulujen lisäksi ohjelmassa on tuttuja tai vielä tuntemattomia joululauluja 1500-1700-lukujen Euroopasta, aarioita esimerkiksi Jouluoratoriosta tai Messiaasta, barokin ajan soittimille sävellettyjä joulumusiikkeja kuten Charpentierin Noëls sur les instruments tai soolokosketinsoitinkokoelmien antia Café Barockin taiteellisen johtajan Matias Häkkisen hyppysissä.
Tapahtumia on vuosien varrella ollut monenlaisia mutta niiden ydin on pysynyt samana. Joululaulut ovat yhteistä, arvokasta eurooppalaista kulttuuriperintöämme – miksemme siis vaalisi niitä paitsi soittaen ja kuunnellen myös yhdistäen mukavan jouluisan yhdessäolon jutusteluineen ja yhteislauluineen? Tällainen läsnäoloon keskittyvä esiintyminen ja yleisön kanssa musisoiminen myös hälventää yleisön ja esiintyjän raja-aitoja. Yhteislaulu on aina kuulunut joulun viettoon.
Myös yhteissoitto ja jamittelu on vuodesta 2012 asti ollut merkittävä osa Café Barockin toimintaa. Yhteislauluun on voinut osallistua myös soittaen useissa Kauneimmat barokkijoululaulut -tilaisuuksissa. Myös tänä vuonna Forum Boxin konsertissa barokkimuusikoiden on mahdollista tulla mukaan yhteislaulubändiin Ensemble Nylandian muusikoiden ja muiden yleisön jäsenten kanssa (soittimien vire a1=415Hz). Yhteislaulun ja -soiton osuus ohjelman kokonaiskestosta on noin kolmasosa, jotta yleisöllä todella on aikaa myös hiljentyä kuuntelemaan ja rauhoittumaan, ja tilaisuudesta riippuen keskustella vierustoverin kanssa tai vaikkapa nauttia pöydän antimista.
Lapsena koin Tapiolan kuoron joulukonserteissa suuria yhteisöllisyyden kokemuksia kuoron riveissä. Oli upeaa laulaa ystävien kanssa kauniita sovituksia. Sen lisäksi salillinen aikuisia lauloi kanssamme, katsoi silmiin ja itki onnen ja nostalgian kyyneliä. Ei ihme, että sekä firmoille myytyjen pikkujoulukonserttien että kuoron omien joulukonserttien salit olivat aina täysiä. Lieneekin joulun taikaa, että joulukonsertteihin tuntuu löytyvän yleisöä muita sesonkeja paremmin, vaikka konserttitarjonta yleensäkin on laajin juuri joulukuussa.
Pian kymmenvuotiaan Café Barockin tavoitteena ja tehtävänä on parantaa ihmisten viihtymistä juonnettujen ja luontevaan kanssakäymiseen kannustavien vapaamuotoisten musiikkitilaisuuksien avulla. Tutun oloinen barokkimusiikki on omiaan tämänkaltaiseen toimintaan vakiintuneen konserttitradition vastapainona. Voisikin sanoa, että kaikki Café Barock -tapahtumat, myös joulutoiminnan ulkopuolella, yrittävät löytää sen possunpunaisen yhteisöllisen tunnelman, joka joulukonserteissa on aistittavissa yli genrerajojen.
Vanhoissa joululauluissa on jotain meille perin tuttua. Ne ovat kuin musiikillinen äidinkielemme, niiden yksinkertaisuus koskettaa meitä. Meille muusikoille tuttuus ja yksinkertaisuus antaa myös tilaa leikkiä harmonioiden ja instrumentaatioiden kanssa sekä varioida melodiaa erilaisin diminuutioin ja korukuvioin, kuten barokin aikaan oli tapana. (Vanhoissa) joululauluissa henkilökohtainen kokemus ja yhteisöllisyys pääsevät yhdistymään luonnollisesti. Koen koskettavaksi miten musiikki pakottaa ihmisen, sekä kuulijan että esiintyjän, ihmettelyn äärelle, oli se uskonnollista tai ei.
Reformaation käynnistäjän Lutherin kirjoittama virsi Enkeli taivaan oli heti julkaisunsa jälkeen hitti. Monet säveltäjät tekivät siitä versioitaan. Viime vuonna konserttiyleisö nousi seisomaan 10. säkeistössä (Nyt Jumalalle kunnia), mikä teki Forum Boxista hetkeksi sakraalin tilan. Tänäkään päivänä uskonnon ei tarvitse olla hajutonta ja mautonta, kaikilla on lupa hurmaantua luterilaisuuden tai katolilaisuuden värittämästä musiikista.
Kauneimmat barokkijoululaulut -iltojen ohjelmisto uudistuu vuosittain monista eri syistä, myös esittäjiensä mieltymysten mukaan; joululauluja on tarttunut mukaan esimerkiksi esiintyjien matkojen varsilta sekä erilaisten solistitehtävien myötä mukaan on tullut vaativampaakin ohjelmistoa kuten aarioita Bachin Jouluoratoriosta tai Händelin Messiaasta. Olin erityisen iloinen kun uusi laulusolistimme Taavi Oramo ehdotti ohjelmaamme Piae cantiones -lauluja, joita olemme yhdessä hänen kanssaan myös Tapiolan kuorossa laulaneet. Ohjelman ranskalainen uudistus puolestaan on kappale Joulun lapsi josta nyt kuullaan sovitukset sekä Charpentierilta että Pierre Dandrieulta.
Minua nokkahuilistina ilahduttavat myös nyt ohjelmassa kuultavat hollantilaiset joululaulut sokean Jacob van Eyckin (n.1590–1657) omalle soittimelleni säveltämin variaatioin. Ne viittaavat myös Suomen vanhan musiikin kentän toiseen kotimaahan Hollantiin, jossa niin monet “vanhat muusikot” ovat opiskelleet – sille tielle jäi barokkibasistisiskonikin. Toinen tenorimme Jussi Salonen laulaa kanssamme Bachin Jouluoratoriosta iloisten paimenten riemukulkueen vastasyntyneen luo (Frohe hirten). Ohjelmassa on myös harvoin kuultu barokin ajan suosikkisäveltäjiin kuuluvan Georg Philipp Telemannin valoisa toisen joulupäivän kantaatti Jauchzet, frohlocket! der Himmel ist offen.
Hyvää joulunodotusta ja onnea vuodelle 2019!
Sini Vahervuo
www.cafebarock.com
www.ensemblenylandia.info
www.sinivahervuo.com
Yleisradion taltioima vuoden 2016 Kauneimmat barokkijoululaulut -musiikkiklubi on nähtävissä Yle Areenassa tästä linkistä.
Lisätietoa barokkijoululauluista: Sini Vahervuo: Kauneimmat barokkijoululaulut – Opas Muusikoille (Metropolia 2015)