Mikä on vanhan musiikin kenttä? Entä kuka kokee olevansa periodimuusikko?

Meitä vanhan musiikin esittäjiä on moneen lähtöön. Silpputyöntekijöitä, päivätyön ohessa taiteilijoita, intohimoisia amatöörejä sekä itsensä ja lähipiirinsä työllistäjiä. Myös yhteisöjä ja yhtyeitä on monenlaisia. Kokonaisuuden hahmottaminen on periodimusiikkikentällä poikkeuksellisen haastavaa. Se tekee myös näkyvyyden saamisen meidän alallemme haastavaksi.

Esittämämme musiikki toki saa ansaitsemaansa huomiota. Kaikki vanha musiikki kiehtoo ja ihastuttaa suurta määrää yleisöä ja konserttisalit täyttyvät kiitettävästi. Tämä onkin onni, ja tilanne on siltä osin paljon parempi kuin esim. nykymusiikilla. Myös julkisen rahoituksen määrä on vähitellen kasvanut ja alallemme on tätä kautta vakiintunut useampia institutionalisoituneita toimijoita.

Mutta saavatko muusikot ja taustaorganisaatioiden työntekijät ansaitsemansa korvauksen panoksensa vastineeksi? Mistä kaikesta oikeastaan pitäisi korvausta saada, kun konserttiohjelman kasaamiseksi jonkun (tai joidenkin) pitää usein viettää pitkiä tunteja kirjoja ja arkistoja selaten, harjoituksia sopien, nuotteja tulostaen, palkkioista neuvotellen jne.

Usein tätä työtä tekevät meidän alallamme muusikot itse saamatta siitä korvausta.

On tavallaan onnellista, että meistä moni kokee vahvaa kutsumusta vanhaan musiikkiin ja ostaa asiaa ajattelematta pienistä palkkioista saaduilla rahoilla sadoilla euroilla suolikieliä vuodessa ja tekee ilmaista tutkimustyötä valittamatta. (Useimmissa periodimuusikoissahan asuu pieni tai vähän suurempi musiikin tutkija!) Mutta voisiko useampi saada taustatyöstä myös palkkaa? Kuka sen maksaisi? Ainakin se olisi oikeus ja kohtuus.

Jotta rakenteisiin voitaisiin meidän alamme erityispiirteet huomioiden vaatia muutosta ja parempaa rahoitusta, olisi tärkeää tietää keistä puhumme. Myös periodimusiikkikentän erilaisiin ammatti-identiteetteihin kohdistuvat erityistarpeet olisi hyvä saada näkyviin.

Tätä yrittää osaltaan hahmottaa Svamuli keräämällä jäsenistöltään tietoa kyselyiden avulla. Kerätty tieto on tietenkin koko jäsenistön käytössä. Datan, jota on kerätty vuodesta 2018, tulkitseminen meitä kaikkia hyödyttävällä tavalla on sitten seuraava iso haaste.

Helsingissä 14.10.2022

Jugi Rautasalo