Nykyisen musiikkielämämme kulmakivenä on konsertti: musiikki koetaan istumalla salissa ja ottamalla osaa tähän 1800-luvun jälkipuolella syntyneeseen, tietynlaisen etiketin määrittämään rituaaliin. Vanhan musiikin aikaan, 1700-luvulla ja aiemmin, nykykonsertin kaltaisia tilaisuuksia ei kuitenkaan ollut. Musiikki oli osa yhdessäoloa, arkea ja juhlaa. Kulttuuriyhdistys Café Barock ammentaa inspiraationsa ajasta ennen konsertti-instituutiota. Se haluaa esittää vanhaa musiikkia tavalla, joka tuo musiikin lähemmäs nykykuulijaa, kaikkialla Suomessa.

Café Barockin tuottaja ja taiteellinen johtaja Matias Häkkinen kertoo:

Café Barock tuo muusikot ja yleisöt ulos konserttisaleista ja kirkoista. Viemme musiikkia epämuodollisiin paikkoihin, joissa on helppo olla ja puuhailla samalla muutakin vaikkapa virvokkeiden tai biljardin parissa. Näin pyritään tavoittamaan uusia yleisöjä, etenkin nuoria aikuisia. Tässä on onnistuttu melko hyvin: tapahtumissamme on usein runsaasti klassisen musiikin tilaisuuksien ensikertalaisia. Lyhytjänteisyyttä Café Barock ei missään nimessä peräänkuuluta, vaan huomioi, ettei kaikkia musiikkeja ole tarkoitettu täyden huomion kohteeksi vaan osaksi laajempaa kokonaisuutta, seurustelua ja viihtymistä.

Parhaimmat elämykset Café Barockin yleisö on saanut tuntiessaan olevansa mukana tekemässä, kuten päättämässä, millä kokoonpanolla seuraava veto tehdään tai päästessään seuraamaan läheltä ammattilaisten musisointia, vaikkapa barokkikaraoken tiimellyksessä. Café Barock vie musiikkia arjen paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin käyvät: kahviloihin, kapakoihin, auloihin, pihoille ja kadulle. Café Barock ei kuitenkaan haudo vallankumousta perinteisiä konserttisaleja, kirkkojen musiikkitoimintaa ja kulttuurilaitoksia vastaan, päinvastoin. Haluamme näyttää, että konserttitraditioita ja -paikkoja on erilaisia, niin kuin musiikkiakin on monenlaista.

Vanhaa musiikkia ympäri Suomen

Café Barock sai alkunsa alkuvuodesta 2010, kun huilisti Pauliina Fred toi konseptin Suomeen Norjasta. Muusikkoystäviensä Jarmo Julkusen ja Mikko Perkolan kanssa häntä viehätti erityisesti ajatus vanhan musiikin tuomisesta kapakoihin – idean hengenheimolainen Klasariklubi oli aloittanut toimintansa jo kaksi vuotta aiemmin. Pauliina keksi osuuskunta Kapsäkin juuri valmistuneet tilat Helsingin Hämeentieltä ja pystytti sinne konserttisarjan. Tuolloin ravintola Allotriassa alkanut, vanhaa musiikkia lauantai-iltapäivisin tarjoava Café Barock -kausikonserttisarja jatkuu yhä, seuraavan kerran 31.10.

Vuonna 2012 konsepti vakiintui Kulttuuriyhdistys Café Barock ry:ksi ja allekirjoittanut aloitti sen peräsimessä. Toiminta on nykyään varsin runsasta kattaen vuosittain noin 40 tapahtumaa ympäri Suomea. Osa tapahtumista tuotetaan kokonaan itse, osa erilaisten yhteistyökumppanien kanssa: aktiivista yhteistyötä tehdäänkin monenlaisten kotimaisten vanhan musiikin toimijoiden kanssa freelance-muusikoista kulttuuritoimiin, festivaaleihin ja yhdistyksiin, esimerkkinä vaikkapa Tampereen vanhan musiikin ystävät ry:n ja Turun vanha musiikki ry:n järjestämät paikalliset tapahtumasarjat. Café Barock -toiminta levittää siis vanhaa musiikkia koko maahan. Café Barockia onkin nähty jo parillakymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa, ja ulkomaillakin on jo käyty.

Jamisessioista mestarikursseihin

Café Barockin tapahtumat ovat musiikkitilaisuuksia, joskaan eivät konsertteja. Juonikas taka-ajatus on saada ihmiset viihtymään korkeatasoisesti esitetyn klassisen musiikin parissa. Tilaisuuksissa saa (ja pitää) jutella, liikkua, syödä, juoda, kilistellä ja kommentoida. Café Barockin tapahtumat voivat ottaa vaikkapa kerho-, keskustelu-, klubi-, konsertti- tai oleskelutilaisuuden muodon, mestarikurssejakin on ollut. Café Barockin taiteellisessa ajattelussa musiikin tekeminen ei tarkoita soittotaidon esittelyä vaan sitä, että ihminen esiintyy ihmiselle tarjoten mahdollisuuden kokea klassista musiikkia helpostilähestyttävästi.

Café Barockin trendinhaisteluryhmän mukaan yksi seuraavista muodin keskipisteeseen ilmestyvistä kulttuuri-ilmiöistä saattaisi hyvinkin olla klasarimusiikki. Enteitä tästä on jo nähty nyt elokuussa mm. Eloa-festivaalin saaman huomion ja useiden nykymusiikkiyhtyeiden onnistuneen Flow-esiintymisklusterin muodossa. Café Barock pyrkii ratsastamaan tämän aallonharjan huipulle – suunnitelmissa on laadukkaan, innostavan ja konstailemattoman vanhan musiikin perustoiminnan lisäksi erilaisia kokeilevampia ja kekseliäitä yhdistelyprojekteja – tällaista on jo ollutkin, mm. Masho:kismin knifonium-fiideli -jamittelun ja All Boys!:in keskiaika-nykymusiikkihurjastelun muodossa.

Voimaa yhteistyöstä ja joukkorahoituksesta

Café Barockin pyrkimyksenä on virkistää ja tukea vanhan musiikin kenttää kokonaisuudessaan. Vanhaan musiikkiin erityisesti keskittyneet soittajat ja laulajat toimivat hyvin usein freelance-muusikoina. Tavoitteisiin kuuluukin heidän tilanteensa parantaminen tarjoamalla työ- ja esiintymistilaisuuksia. Vuodesta 2014 on toteutettu ideaa (jazz- ja kansanmusiikkiliittojen toimintamallista inspiroituneena), jossa esityksiä kierrätetään mahdollisimman monessa eri tilaisuudessa. Tähän mennessä Suomea ovat kiertäneet Kauneimmat barokkijoululaulut -show, keskiaikatempaus All Boys! sekä Markus Hohdin Bachia kellarista -projekti.

Café Barock haluaa osoittaa, että esittämiseen, organisoimiseen ja rahoitukseen liittyviä asioita voidaan tehdä toisin. Yhteistyö on voimaa: kumppanitahoja Café Barock -toiminnalla on vuosien varrella ollut jo noin sata. Yhteistyömuodot voivat vaihdella markkinointiavusta ja graafikon palveluista palkanmaksuun, kokemusten jakamiseen ja hyvien esitysten kierrättämiseen – kokeilemattomia polkuja on yhä paljon.

Myös rahoitusta halutaan ajatella uudelleen. Uusien keinojen etsiminen on ainoa vaihtoehto, sillä etenkin pienet kulttuuriorganisaatiot ovat kestämättömässä tilanteessa. Café Barock on ryhtynyt tuoreeseen ilmiöön, yhteisörahoitukseen. Sen ideologia muistuttaa lähiruokaa: kuluttajat maksavat suoraan palveluntuottajalle. Crowd funding ei ole suoraa rahankeruuta, vaan palveluntuottaja tarjoaa vastineita. Meidän tapauksessamme rahoittaja voi vaikkapa ostaa kannatusjäsenyyden, t-paitoja tai oman barokki-show’n. Yhteisöllisyyttä lisäämään pyrkivälle ajattelulle tyypillisesti myös yhteisörahoitus nojaa pitkälti sosiaaliseen mediaan.

Café Barock oli Valkeala Organ -festivaalin ohella ensimmäinen joukkorahoitusprojekti Suomessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hankeraha taiteilijoiden työllistämiseen on mahdollistanut johdon, tuotannon ja markkinoinnin ammattimaisen järjestämisen syksystä 2014 asti. Vuodesta 2013 alkaen Café Barock on lisäksi ylläpitänyt vanhan musiikin toimintatilaa ja kohtauspaikkaa Casa Barock Helsinkiä ensin Museokadulla ja keväästä 2014 saakka paraatipaikalla Pohjoisella rautatienkadulla. Siellä on järjestetty monenlaisia kerhotapahtumia, mestarikursseja, harjoituksia – ja juhlia.
Café Barockin suosituimpia konsepteja on Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä vuodesta 2013 alkaen joulun alla kiertänyt Kauneimmat barokkijoululaulut -ilta. Se on puoli-interaktiivinen konsepti, jossa jokainen saa tuttujen ja oudompien joululaulujen kuulemisen lisäksi laulaa ja soittaa mukana. Tämä kukin tavallaan -jamittelu on jopa historiallisen esittämiskäytännön mukaan korrektia. Tieto tai ymmärtäminen ei ole vaatimus mistään taiteenlajista nauttimiseen. Ihmisille pitäisi antaa tunne siitä, että he ovat tervetulleita – että läsnäolo, kuunteleminen ja osallistuminen ovat taiteen kokemisen tarkoituksia.

Matias Häkkinen

Kirjoittaja on cembalisti, yhtyeenjohtaja, organisaattori ja vanhan musiikin monitoimimies.