Wanhaa musiikkia Haapavedellä

Jo 102 kurssia Haapavedellä vuodesta 1987

26. Haapaweden wanhan musiikin tapahtuma soi 10.-12.2. Mukana on tällä kertaa seitsemän opettajaa, laulussa Veikko Kiiver, Anneliina Koskinen, Charles Barbier ja Uli Kontu-Korhonen. Puhaltimet ja orkesterin johdon hoitaa Neeme Punder ja cembalon opettajana on Marianna Henriksson. Oppilaita on ainakin 150: neljä kuoroa ja lauluyhtyettä, Haapaveden kamari- ja jousiorkesteri sekä musiikkiopiston Minarit. Vaskikvintetti soittaa Henrik VIII:n musiikkia. Luvassa on siis monipuolinen laulu- ja soitinkattaus keskiajalta Mozartiin. Tapahtuma sisältää kolme konserttia Haapaveden kirkossa.

Nykykäsityksen mukaisen vanhan musiikin harrastus virisi 1980-luvun puolivälissä Haapaveden perukoille asti. Allekirjoittanut ja nokkahuilisti Yrjö Seppänen soittelivat alkuun Händelin triosonaatteja ja tyylillä. Muistuu mieliin maamme erään parhaan Bach-asiantuntijan Olli Vilkunan huudahdus Haapaveden kirkon ovelta hänen kuunnellessaan meidän soittoa: Pojat, ei se noin voi mennä. Meillä oli totta vieköön painot kohdallaan, ykkösellä ja kolmosella. Näin neuvottiin ansiokkaissa opuksissa, Barokbokenissa ja Puhuvassa musiikissa. No, kirjanoppineisuudesta ei ole haittaakaan, varsinkaan aluksi.

Sittemmin Haapaveden kamariorkesteri on soittanut hyvin paljon vanhaa musiikkia joko keskenään koheltaen tai Wanhan musiikin tapahtumassa alan mestarien kanssa. Haapavedellä on paljon kurssitoimintaa: Folk-kurssit sekä tämä Wanhan musiikin tapahtuma. Vuodesta 1987 täällä ovat vierailleet niin kansanmusiikin kuin vanhanmusiikin mestarit. Tällä on ollut suuri vaikutus paikallisen ja alueellisen soittajiston tietotaitoon.

1990-luvulla vanhan musiikin kurssia hoitivat Andres Mustonen ja Hortus Musicus Eestistä. Mustonen jättäytyi pois aikanaan, mutta muut hortuslaiset kuten Neeme Punder, gambisti Peeter Klaas sekä cembalistit Ivo Sillamaa ja Lembit Orgse jatkoivat vierailujaan Haapavedellä. Vuosien saatossa Haapavedellä ovat käyneet lähes kaikki eturivin vanhan musiikin spesialistimme Miklós Spányistä Kreeta-Maria Kentalaan.

Haapaveden kamariorkesteri ei ole varsinaisesti vanhaan musiikkiin vihkiytynyt orkesteri. Osa soittajista on alan ammattilaisia, mutta suurin osa soittaa kaikenlaista musiikkia ja modernein soittimin. Mutta tämä toimii hyvin. Hortuksen ja opettajien lisäksi on syytä mainita haapajärveläinen Petri Tapio Mattson. Hänen kanssaan oli ilo soitella 90-luvun alussa ja sitten 2010-luvulla mm. Johannes-passion ja H-mollimessun puitteissa. Mattsonin tapa soittaa orkesterissa jätti pysyvän vaikutuksen Haapaveden kamariorkesterin soittotapaan, näin uskon ja toivon.

Haapavedellä ja lähikunnissa vanhan musiikin harrastus on vahvoissa kantimissa. Musiikinopetuksessa barokin ja renessanssin musiikin käyttö on mukana kaikkilla tasoilla, ainakin Haapavedellä. Tyylitietoisuuttakin on, kiitos kurssien ja Haapaveden kamariorkesterin omien alan ammattilaisten. Kadenssit ovat kohdallaan. Kamariorkesterin yhteistyö Jokilaaksojen oratoriokuoron kanssa on tästä toiminnasta merkittävin esimerkki. Olemme esittäneet Bachin, Händelin ja Mozartin suuria kirkollisia teoksia, seuraavaksi on vuorossa vanha tuttu Mozartin Requiem. Teoksen johtaa Charles Barbier ja kuoron on valmentanut Marita Kaakinen.

Timo Hannula

Kirjoittaja on Haapaveden kamariorkesterin johtaja ja Haapaveden Folk-kurssien ja sekä Wanhan musiikin tapahtuman johtaja