Pitäjänmäen kyläkirkossa asuvat Heidi Peltoniemi ja Aapo Häkkinen ovat järjestäneet jo useamman vuoden ajan kotonaan kamarikonserttisarjaa. Kyläkirkko tarjoaa erinomaiset puitteet kamarimusiikille, mutta millainen merkitys yhteisöllisyydellä on?

Pitäjänmäen kyläkirkko valmistui vuonna 1929 ja toimi kirkkona vuoteen 1959 asti. Ennen yksityiskodiksi remontoimista 2000-luvun alussa rakennusta käytettiin muun muassa veneveistämönä. Kuva: Heikki Tuuli.

Kuinka kauan Pitäjänmäen kyläkirkon kamarikonsertteja on järjestetty ja mistä idea konserttisarjasta sai alkunsa?

Heidi Peltoniemi: ”Ensimmäiset konsertit järjestettiin Kyläkirkossa kesällä 2020; muutimme Kyläkirkkoon keväällä 2020 ja heti, kun pandemia vähän hellitti, järjestimme musiikillisia kahviloita yms. pihalla. Aapolle on kertynyt vuosien mittaan kokoelma historiallisia kosketinsoittimia; siihen kuuluu nyt neljä erilaista cembaloa, kaksi klavikordia ja kaksi flyygeliä. Kokoelma ei oikein mahtunut edelliseen kotiimme, ja siksi ajatus Kyläkirkkoon muuttamisesta tuntui mainiolta. Saisimme lisää tilaa työhömme, ja soittimet pääsisivät soimaan. Tähän sisältyi alusta asti ajatus kotikonserteista.”

Minkälaisia kohokohtia vuosien varrelle on mahtunut, mikä on ollut erityisen mieleenpainuvaa, yllättävää tai haastavaa konserttisarjan järjestämisessä?

Heidi Peltoniemi: ”Minusta hienointa on nähdä yleisössä joitakin tuttuja kasvoja konsertista toiseen, olla mukana luomassa vanhan musiikin yhteisöllistä yleisöä. Konserttien yhteydessä vaihdetaan kuulumiset ja keskustellaan musiikista, ja pikku hiljaa marginaalista tulee… jos ei sentään valtavirta, niin ainakin tunnistettava sivuhaara. Luutut, gambat ja klavikordit eivät herätä hämmästelyä, vaan yleisö tietää jo mitä odottaa.

Vuonna 2023 kuultiin mm. Schubertin Schwanengesang ja 1800-luvun ennestään tuntemattomia naissäveltäjiä sekä useita huippukonsertteja klavikordilla, luutulla ja muilla harvinaisilla soittimilla.”

Miten Kyläkirkko tilana toimii vanhalle musiikille ja mitä eri soittimia on käytettävissä?

Heidi Peltoniemi: ”Kyläkirkko toimii paitsi akustiikaltaan myös tunnelmaltaan hienosti esim. liedille ja kamarimusiikille, joka on sävelletty yksityisiin kamareihin ja on konserttisarjan ohjelmiston ytimessä. Mikään akustiikka ei kai ole ideaali kaikelle musiikille – täällä ei ole katedraalien suloista kaikua, joten ohjelmistomme ei painotu kirkkomusiikkiin eikä akustista tilaa suuremmille kokoonpanoille. Sen sijaan täällä on erityisen ihanaa kuunnella herkkiä ja pehmeäsävyisiä soittimia, joiden dynaaminen skaala pääsee tilassa oikeuksiinsa. Puisten pintojen ja riittävän huonekorkeuden myötä salin sointi on kaunis, ja kuitenkin on helppo kuulla musiikillisten kudosten eri säikeet ja nauttia läheltä kuunnellen selkeästä artikulaatiosta. Kyläkirkossa on tehty kaksi levytystäkin.

Kosketinsoitinkokoelmaan kuuluu:

• Klavikordi, Pehr Lindholm, Tukholma, 1797
• Klavikordi, Christoph Friedrich Schmahl, Regensburg, n. 1800
• Flyygeli, Daniel Dörr, Wien, n. 1820
• Flyygeli, Camille Pleyel, Pariisi, 1843
• Cembalo, Jukka Ollikka, Praha, 2008 (esikuva: Ioseph Ioannes Couchet, Antwerpen, 1680)
• Cembalo, Frank Rutkowski & Robert Robinette, New York, 1970 (esikuva: Johann Adolph Hass, Hampuri, 1760)
• Cembalo, Andreas Ruckers, Antwerpen, 1614
• Luuttucembalo, Jukka Ollikka, Praha, 2023.”

Kyläkirkon soitinvalikoimaa. Kuvat: Heikki Tuuli.

Olisiko (vanhan musiikin) konserttisarjoille tarvetta enemmänkin yleisön tai soittajien näkökulmasta?

Heidi Peltoniemi: ”Minusta olisi hienoa, jos kamarimusiikkikonserttisarjoja olisi enemmän. Soittajan näkökulmasta on aina upeaa päästä soittamaan sama ohjelma useaan kertaan; tämä mahdollistaa paitsi yksittäisten ohjelmien tulkinnan, myös oman taiteellisen kypsymisen. Jokainen tilanne ja esityskerta on ainutlaatuinen ja tuo uuden kokemuksen muusikon työkalupakkiin. Olisi hauskaa, jos voisimme perustaa kotikonserttiringin, johon kuuluisi koteja eri kaupungeista!

Kotikonserteissa korostuu yhteisöllisyys. Yleisö ja esittäjät ovat samassa tilassa lähellä toisiaan, kommunikointi on välitöntä ja luontevaa. Tullaan tutuiksi.”

Mitä kaikkea Kyläkirkon ohjelmistossa on tällä kaudella?

Heidi Peltoniemi: ”Kyläkirkossa soivat taas eri aikakausien kamarikokoonpanot sekä kosketinsoittimet. Kevään ohjelma näyttää tältä – kesäkauden ohjelma puutarhakonsertteineen on vielä työn alla:

• su 7.1. klo 16
• Italian aurinko kohtaa pohjolan talven
• Kreeta-Maria Kentala, viulu
• Heidi Peltoniemi, sello
• Aapo Häkkinen & Tea Polso, cembalo ja luuttucembalo
• Corelli, Boni, Bonporti, Geminiani, Somis

• su 28.1. klo 16
• Schubert: Die schöne Müllerin
• Aarne Pelkonen, baritoni
• Juho Alakärppä, fortepiano

• su 11.2. klo 15
• Aapo Häkkinen, klavikordi
• J. S. Bach, C. Ph. E. Bach

• ma 1.4. klo 16
• Pääsiäispäivän Scarlatti
• Cembalistit:
• Aapo Häkkinen, Matias Häkkinen, Elina Mustonen, Anna-Maaria Oramo

• la 20.4. klo 18
• Romanttinen ilta
• Trio Origo
• Asko Heiskanen, klarinetti
• Jussi Seppänen, sello
• Jerry Jantunen, fortepiano
• Ries, Volckmar

• su 5.5. klo 15
• Carlo G – Pandoran lipas
• Musiikkia 1600-luvun luostareista
• Anna-Maaria Oramo, sopraano
• Aira Maria Lehtipuu, viulu
• Heidi Peltoniemi, viola da gamba
• Eero Palviainen, luuttu
• Jouko Laivuori, urut
• Carlo G, Caccini, Merula, Quagliati

• pe-su 17.–19.5.
• Kyläkirkon luuttupäivät
• Eero Palviainen, Kaisamaija Uljas & co

• Su 26.5. klo 16
• Kahvia ja klassikoita
• Gaia-kvartetti
• Kari Olamaa & Teija Kivinen, viulu
• Tiila Kangas, alttoviulu
• Heidi Peltoniemi, sello
• Boulogne ”le Chevalier de Saint-Georges”, Mozart, Mendelssohn

***

Kyläkirkkoon ja sen konsertteihin voi tutustua tarkemmin tästä linkistä.

Kuva: Heikki Tuuli.