Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat: Æstus

Vanhan musiikin teko 2023 -palkintoehdokkaat on valittu. Ehdotusten joukosta finalisteiksi seuloituivat:

  • Æstus-yhtyeen EAR-ly-kilpailun voitto
  • Aurore – Helsingin renessanssimusiikkijuhlat
  • Kerjäläisooppera-produktio Helsingin työväenopistossa
  • Näsäviisaat visionäärit -konsertti (26.1.2023)
  • Pitäjänmäen kyläkirkon konserttisarja

Risto Nordellin valitsema voittaja julkistetaan kansainvälisenä Vanhan musiikin päivänä 21.3., mutta sitä ennen ehdokkaat esittäytyvät blogissa.

Ensimmäisenä vuorossa on Æstus, suomalais-virolainen yhtye, joka voitti kesäkuussa 2023 vanhan musiikin soittajille tarkoitetun EAR-ly-kilpailun Tukholmassa.

Kuvassa huilisti Ilkka Eronen, cembalisti-urkuri Aura Visala, gambisti-sellisti Johanna Randvere ja viulisti Laura Hárs Brysselissä vuonna 2023. Kuva: Vera Plosila

Kuinka kauan olette toimineet ja millaista musiikkia on ohjelmistossa? Entä mitä yhtyeen nimi tarkoittaa?

Æstus: ”Yhteinen taustamme on Sibelius-Akatemiassa, jossa soitimme yhdessä erinäisissä projekteissa jo ennen Æstuksen varsinaista muodostumista. Varsinainen lähtölaukaus yhtyeen kokoamiselle tuli Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin ehdotuksesta opiskelijalleen Lauralle osallistua yhtyekilpailuun vuonna 2021, keskellä pandemiarajoituksia. Samalla tiellä olemme edelleen! Haasteenamme vuosia pandemian jälkeenkin on ollut maantiede – olemme kukin vuorollaan asuneet Suomen ulkopuolella, ja valmistavia töitä on pitänyt tehdä erityisen paljon etänä. Muiden muassa partituurien tutkiminen etäyhteydellä ja ilman soittimia on ollut kehittävää!

Keskeinen ohjelmistomme koostuu myöhäisbarokin ja varovasti klassismin puolelle kurkistavasta musiikista, kuten Telemannin Pariisilaiskvarteto(i)sta sekä erilaisista triosonaateista. Olemme pyrkineet koostamaan konserttiohjelmiamme niin, että meitä kaikkia kuullaan erilaisissa rooleissa. Soitamme myös aikamme uutta musiikkia, ja olemme kantaesittäneet Lucy Callenin teoksen Grandmother’s Footsteps Musica Nova -festivaalilla ja Tytti Arolalta tilatun teoksen Elo BRQ Vantaa -festivaalilla.

Sana aestus merkitsee latinaksi nousuvettä, tulvaa, hellettä, tulta ja intohimoa ja viittaa paitsi veden äärellä kasvaneiden jäsenten pohjoiseurooppalaisiin juuriin, myös heidän ilmaisuvoimaansa. (Æstuksen taustasta ja nimen valikoitumiseststa voi lukea Svamulin blogista täältä.)”

Minkälainen kokemus EAR-ly-kilpailu oli ja mistä saitte idean osallistua? Erosiko valmistautuminen esim. konsertteihin valmistautumisesta?

Laura Hárs: ”Kokemuksena se oli erittäin kiva sen vuoksi, että saimme ensimmäisenä päivänä opetusta muutamilta tuomareilta ja toisena päivänä oli itse kilpailu.”

Ilkka Eronen: ”Halusimme osallistua kilpailuun jo aikaisemmin, mutta koronavuodet sekoittivat hieman kilpailun ja tapahtuman järjestämistä. Viimein viime vuonna meillä oli mahdollisuus osallistua ja onneksemme pääsimme finaalin asti ja saimme 1. palkinnon.”

Aura Visala: ”Koostimme toimintamme alkuvaiheessa listaa erilaisista kilpailuista ja tapahtumista, joihin osallistuminen kiinnostaa, ja EAR-ly oli tässä listassa myös. Kisaan valmistautuminen on tietyllä tavalla jäykempää kuin konserttiin valmistautuminen, se tuntuu itse asiassa enemmän tutkinto- kuin keikkavalmistautumiselta. Tämänkertainen kokemus oli kuitenkin erilainen suhteessa aiempiin kilpailuihin nimenomaan mestarikurssin takia, ja väitän, että tämä on jossain mielessä kilpailumuotona hyödyllisempi ja vamukenttää yhteenhitsaavampi, sillä tutustuimme muihin kilpailijoihin kunnolla ja kannustimme toisiamme. Vamu on yhteistyötä ja kamarimusiikkia, joten väitän että tämänkaltainen kilpailutilanne olisi suotavaa kokea myös muualla.”

Millainen merkitys musiikkikilpailuilla on vanhan musiikin yhtyeelle ja mitä kaikkea EAR-ly-kisasta jäi käteen?

Aura Visala: ”Arvokas kokemus ylipäänsä (ks. myös edellinen vastaus).”

Laura Hárs: Näkyvyys, valinta tähän Svamulin 2023 vuoden vanhan musiikin teko -finaaliin ja yhteistyöprojekti Ab Aquilon -yhtyeen kanssa. Kilpailuvoiton yhteydessä oli puhetta myös konserttikiertueesta pohjoismaisilla festivaaleilla, mutta toistaiseksi mitään ei ole sovittu.”

Æstus konsertoimassa Utrechtissa 2023. Kuva: Festival Oude Muziek Utrecht.

Mitä suunnitelmia Æstuksella on tälle vuodelle (ja mahd. tulevillekin), missä voi kuulla seuraavaksi?

Æstus: ”Brinkhall Soi -festivaalilla tulevana heinäkuuna kantaesitämme Leevi Räsäsen teoksen. Æstus soittaa yhtyeenä modernin orkesterin solistina käyttäen historiallisia soittimia, ja teoksessa on kaksi eri viritystasoa, Æstuksella A415 ja orkesterilla A440.

Tulossa on myös kiertue Skandinaviassa Ab Aquilon -yhtyeen kanssa maaliskuussa 2025.”

Mikä on yhtyeenä toimimisessa parasta ja millaiset seikat motivoivat Æstusta? Entä mikä kiehtoo erityisesti vanhassa musiikissa?

Laura Hárs: ”Jatkuvan kehittymisen näkeminen/kuuleminen/tunteminen yhtyeen välillä kiehtoo niin musiikissa kuin yhtyeen henkilöiden kemioissakin. Matka tähän asti on ollut hieno kokea, mutta mitä intensiivisellä yhteistyöllä voikaan vielä saavuttaa?”

Ilkka Eronen: ”Vanhassa musiikissa on mahtavaa törmätä “uusiin”, harvemmin kuultuihin säveltäjiin, joiden teoksiin on hienoa tutustua. Itseäni kiehtoo eritoten vanhassa musiikissa se, että musiikkia lähestytään niine soittimin, joille säveltäjät ovat sävellyksensä kirjoittaneet. Periodisoitinten/barokkisoitinten sointi eri puhaltimineen ja suolikielineen on myös korvia hivelevää.”

Aura Visala: ”Kamarimusan pitkäaikaisessa soittamisessa oppii tuntemaan sekä itsensä että toisen ihmisen tavalla, joka on harvinaista arkisissa ihmiskontakteissa. Sanatonta viestintää ei oikein voi maskeerata, mikä tekee tästä työstä hyvin henkilökohtaista, toisaalta raskasta ja toisaalta erittäin palkitsevaa. Ilo muiden ja yhteisen yhtyeen onnistumisista on hyvin suuri ja syvällinen! Vamussa on tietyssä mielessä paljon enemmän liikkumavaraa henkilökohtaisille näkemyksille, mutta vastuu omista valinnoista on suurempi, koska tutkimus kuuluu tähän kulttuuriin niin syvällisesti. Näkymätöntä työtä saa tehdä ja joutuu tekemään älyttömästi, ja se on sekä antoisaa että rajoite ja tekee esim. toimeentulosta vaikeaa.”

Johanna Randvere: ”Yhteissoitto vaati muusikoilta kompromisseja, heittäytymistä ja keskustelua. Meillä on yhtyeessä kaikilla musiikissa samanlaiset tavoitteet ja näkemykset, mikä tekee yhteissoitosta nautittavampaa. Lisäisin omasta puolestani vielä sen rakkauden ja onnellisuuden, mitä musiikki ja meidän välinen yhteissoitto tarjoavat sielulle. Minua kiehtoo vanhassa musiikissa intohimo, luonnollisuus, puheliaisuus ja retoriikka. Kaikkien vuosien jälkeenkin rakkaus vanhaan musiikkiin on vain vahvistunut, mikä tekee tästä todellisen rakkauden.”

***

Alla katkelma Æstuksen BRQ Vantaa -festivaalilla 2023 soittamasta Georg Philipp Telemannin Pariisilaiskvartetosta (linkki YouTubeen).

***

Toim. Minna Hovi, Svamulin viestintäkoordinaattori