Pirkanmaan Barokki:

Aira Maria Lehtipuu, viulu
Eero Palviainen, luuttu
Louna Hosia, sello
Marianna Henriksson, cembalo ja urut

Alessandro Stradella (1639-82) tunnetaan rikkaan musiikkinsa lisäksi seikkailuntäyteisestä elämästään. Yhden viulun sinfonioissa on hyvin samantyyppisiä ilmaisukeinoja ja sävyjen runsautta kuin hänen laajemmissa sävellysmuodoissaan. Stradellan tuotannon huippukausi sijoittuu mielenkiintoiselle 1670-luvulle, jolloin viuluvirtuosismi oli jo puhjennut kukkaan mutta sävellysmuodot olivat vielä vähemmän vakiintuneita kuin 1700-luvulla.
Roomassa Stradellan yhtenä tärkeimmistä mesenaatteista toimi Ruotsin kuningatar Kristiina (1626-1689), joka paitsi rahoitti myös osittain toimi käsikirjoittaja-kollegana. Stradella piti yllä yhteyksiä yllä moneen suuntaan ja vaihtoi maisemia skandaalinkäryisissä tunnelmissa useampaan kertaan. Häneen liittyviä legendoja on myös tarkoitushakuisesti paisuteltu, mutta varmaa on että sekä hänen teksteistään että musiikistaan välittyy inhimillisen elämän kirjo koko suloisenkipeässä värikkyydessään.