Sellisti Heidi Peltoniemi ja cembalisti Aapo Häkkinen muuttivat viime keväänä Pitäjänmäen entiseen kyläkirkkoon. Mielenkiintoisessa rakennuksessa on järjestetty konsertteja ja muita tapahtumia myös aiempien asukkaiden aikana, ja muusikkopariskunta alkoi jo muuttoa suunnitellessaan kaavailla taloonsa rikasta vanhan musiikin konserttisarjaa. Heidi Peltoniemi kertoo lisää.
Millaisten vaiheiden kautta päädyitte asumaan kyläkirkkoon?
Pitäjänmäen kyläkirkon kunnostajat, Minna Aarnio ja Sven Hultin järjestivät kotikonsertin vastaremontoidussa kyläkirkossa noin kaksikymmentä vuotta sitten. Olin soittamassa jousitrioja ja muistan ihastuneeni salin kauniiseen, miellyttävän pehmeään akustiikkaan. Soitimme siihen aikaan melko paljon konsertteja erityisesti vanhan Kuninkaantien varrella. Oli helppo huomata, miten ihanaa on soittaa hirsitaloissa, puisten pintojen ympäröimänä. Kesällä 2019 näin Kyläkirkon myynti-ilmoituksen ja ajatus palasi välittömästi mieleen. Asuntomme Töölössä alkoi olla soittimillemme ahdas. Olemme asuneet Kyläkirkossa viime keväästä lähtien.
Arkkitehti Bernt Blomin suunnittelemalla, vuonna 1929 valmistuneella Pitäjänmäen kyläkirkolla on vaiheikas historia. Se on toiminut vuoteen 1959 asti kirkkona, sen jälkeen mm. kiustehtaana ja veneveistämönä. Vuosituhannen vaihteessa kyläkirkko kunnostettiin yksityiskodiksi, jossa on järjestetty kulttuuritapahtumia.
Mitä soittimia taloon tällä hetkellä kuuluu?
Kaksi klavikordia 1700-luvun lopulta, kaksi fortepianoa 1800-luvun alusta ja kolme modernia cembaloa.
Miten syntyi ajatus konserttisarjasta?
Konserttisarjan pitäminen on meille Kyläkirkossa asuessa niin luontevaa, että ajatus on ollut olemassa heti harkitessamme Kyläkirkkoon muuttamista. Akustiikka tosiaan on juuri sopiva kamarimusiikkiin; tukee sointia, mutta toisaalta on helppoa kuulla kudoksesta eri äänten linjoja. Kuulija on kuin ihanassa soittimessa itsekin. Konserttisuunnittelua on ohjannut ajatus siitä, minkälaisia konsertteja haluaisin itse kuulla tällaisessa tilassa ja myös talossa sijaitsevien historiallisten kosketinsoittimien hyödyntäminen.
Ensimmäisenä oli syyskuussa Fuugan taide -konsertti , jossa J.S. Bachin teoksia esittivät Pauliina Fred (huilu), Minna Kangas ja Dora Asterstad (viulu) sekä Riitta-Liisa Ristiluoma (alttoviulu). Itse soitin selloa ja Aapo cembaloa ja klavikordia. Klavikordiosuudet keräsivät ihastuneita havaintoja kuulijoilta – tätä soitinta harvemmin kuullaan konserteissa sen hennon äänen takia, mutta Kyläkirkossa se pääsee oikeuksiinsa. Toinen konsertti oli marraskuussa, jolloin esiintymässä oli Portugalissa asuva cembalisti Cristiano Holtz, jälleen kuultiin musiikkia myös klavikordilla.
Millaisia konsertteja on suunnitteilla?
Helmikuussa pidetty viulisti Zefira Valovan ja Aapon Schubert-konsertti on katsottavissa edelleen netissä. Nyt joudumme pitämään koronarajoitusten vuoksi taukoa konserteista, mutta toukokuussa, helatorstaiviikonloppuna järjestetään ”Kyläkirkon luuttupäivät” eli se kaikkein mukavin kevätsiivous! Silloin vieraaksemme tulevat gambisti Jukka Rautasalo, luutistit Eero Palviainen, Solmund Nystabakk ja Kaisamaija Uljas sekä laulaja Milla Mäkinen. Cembalisti Enrico Baianon konsertti siirtyy maaliskuulta kesäkuulle. Kyläkirkko on kesäkonserttipaikkanakin idyllinen vehreine ympäristöineen!
Heidi Peltoniemi
Kirjoittaja on barokkisellisti ja gambisti, joka on soittanut mm. Helsingin Barokkiorkesterissa, Earthly Angels -yhtyeessä sekä Opus X:ssä.