Isabella Leonarda täyttää 400 vuotta

Italialainen säveltäjä Isabella Leonarda viettää juhlavuottaan, ja hetki on otollinen tuntemattomaksi jääneen säveltäjän esiinnostamiseen. Sopraano Kajsa Dahlbäck on perehtynyt Leonardaan taiteellisessa tohtorintyössään ja sisällytti hänen musiikkiaan myös Earthly Angels -yhtyeen debyyttialbumille, joka valittiin Ylen Vuoden levyksi 2018. Earthly Angels -yhtye esitteli Leonardan sonaatteja ja motetteja videokonsertissa, joka esitettiin viime lauantaina.

Italialainen nunna ja säveltäjä Isabella Leonarda (1620–1704) syntyi tasan 400 vuotta sitten varakkaaseen perheeseen Novarassa, Milanon lähellä. 16-vuotiaana hän astui Collegio di Sant’Orsolan luostariin.

1600-luvulla oli varsin tavallista, että nuoret tytöt ja naiset viettivät elämänsä luostarissa. Lombardian alueella jopa valtaosa tytöistä lähetettiin luostariin. Syyt tähän olivat moninaiset, mutta erityisesti naimisiinmenon yhteydessä morsiamen perheen maksamat myötäjäiset olivat siihen aikaan monelle perheelle liian kalliit, joten taloudellisista syistä oli usein järkevämpää laittaa tytär luostariin.

Luostareita oli tähän aikaan hyvin paljon, Milanossa nunnaluostareita oli 1600-luvulla yli 40! Niissä oli erilaisia toiminnan painopisteitä, ja esimerkiksi Novaran Collegio di Sant’Orsola -luostarissa painotettiin musiikin harjoittamista ja musiikin käyttöä messussa. Kun Isabella Leonarda astui luostariin, hän sai mm. urkujensoiton opetusta. Mahdollisesti hän sai opetusta jopa Novaran katedraalin maestro di cappella Gasparo Casatilta (1610–1641). Leonardan kaksi teosta löytyvät nimittäin Casatin nuottikokoelmasta Terzo libro di sacri concenti mikä saattaisi viitata siihen, että Leonarda oli ollut Casatin opissa.

Isabella Leonardan musiikilliseen tuotantoon kuuluu yli 200 teosta, erityisesti motetteja sekä sonaatteja jousisoittimille. Hänen motettinsa ovat musiikillisesti ainutlaatuisia niiden vahvan ekspressiivisyyden ja herkkyyden ansiosta. Teksti ja musiikki kulkevat saumattomasti yhdessä ja laulajan näkökannalta lauluäänen käsittely on esimerkillisen hienoa. Laulaja voi ikään kuin nojata musiikkiin ja antaa fraasien viedä mennessään, niin yhdessä kulkevat sanojen syvällinen merkitys ja laulustemman muotoilu.

Koronapandemian vietyä kaikki konsertit halusimme Earthly Angels -yhtyeen kanssa kaikesta huolimatta työskennellä yhdessä ja nostaa Isabella Leonardan musiikkia laajemmalle huomiolle. Näin ollen nauhoitimme hänen sonaattejaan ja motettejaan elokuussa Vaasan kirkossa. Olemme saaneet tukea toimintaamme varten Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen kulttuurirahastolta sekä Svenska kulturfondenilta. Video on nyt nähtävissä täällä, ja toivon mukaan ihmiset ympäri maailmaa saisivat sen avulla tutustua Leonardan sykähdyttävän kauniiseen musiikkiin!

Kajsa Dahlbäck

Teksti perustuu esitelmään, jonka Dahlbäck pitää Taideyliopiston Torstaifoorumilla 10.9. otsikolla ”Säveltävät nunnat 1600-luvun Italiassa.

***

Earthly Angelsin Isabella Leonarda -kokoonpanossa harppua soittava Andrew Lawrence-King pohtii Leonardan musiikkia omilla verkkosivuillaan:

In Baroque speech and music, Rhetoric aims to ‘move the passions’. Sensual love-lyrics arouse fervour that Leonarda’s music re-directs towards the Divine. Delightful hand-gestures explain the text and communicate passionate contrasts. Rhetorical Delivery combines Pronunciation of words and music with Action of gestures and facial expressions, to channel Enargeia, the emotional power of detailed description.

Poetic imagery brings a scene to life, as if the audience could see it with their own eyes. ‘Here’, ‘Now’, ‘Behold!’: Gesture directs the audience’s attention to significant details of the imagined vision. In baroque Madrigalism (word-painting), the music sounds like what the words mean. Fragments of melody create ‘passionate vocal effects’ corresponding to gestures of the hand.

Period Medical Science categorises emotion into Four Humours: warm Sanguine (love, hope), dry Choleric (anger, desire), dark Melancholy and cold, wet Phlegmatic.

In Leonarda’s Volo Jesum (1670), ‘you fly’ (volate) up a triple-proportion fast-note scale to ‘love God’ on a long high note. After a tempo change to happy allegro, a contrasting 64 movement cites the love-sick Melancholy harmonies and descending bass-line of an operatic lament: ‘the heart is burning’ amidst Choleric ignis et flamma (fire and flame) with high notes and flickering vocal effects. A ‘happy mountain’ of Sanguine ‘joys’ rises boldly, Phlegmatic ‘rivers’ flow smoothly down, Paradisi has the highest note of all. Descending notes move Choleric passion to Sanguine Humour – et in flammis es dulcis spes – whilst Leonarda’s hand shows the Holy Spirit coming down to earth as Christ: ‘in flames, You are sweet hope’.

Poetic detail, moving passions, vocal effects, contrasts of tempo, expressive gestures: Leonarda does ‘act with the hand, act with the heart’. The composer’s hand notates subtle tempo changes, in which the serene movement of the Divine Hand is reflected in the diverse pulse-rates of a lover’s human heart. Violinists’ and continuo-players’ hands give life to instrumental music, a microcosm of heavenly perfection, yet swayed by the human passions of the Four Humours. All this is guided by Tactus and expressed by gestures.

Nevertheless, all Leonarda’s handiwork – composition, Tactus, instrumental-playing and rhetorical gestures – remained unseen. Hidden from the congregation by the grille that closed nuns off from the world, the woman who simultaneously embodied an ardent lover and a religious mystic communicated energia (the baroque spirit of performance), by the aural Enargeia of detailed text and precise tempo. Unlike an opera or court singer, she ‘moved the passions’ and warmed her listeners’ hearts to love by evoking ‘affections of the soul’ in sensual visions that were entirely imagined, not seen.

Invisible to her 17th-century listeners, almost unnoticed by musicologists until recently, women’s hands are the heart and soul of Leonarda’s music.

Andrew Lawrence-King