Helsingin vanhan musiikin seura varttui keski-ikään

Helsingin vanhan musiikin seura CMAH (Collegium Musicae Antiqvae Helsingiense) on 40-vuotisen taipaleensa aikana ollut mukana vanhan musiikin liikkeen rantautumisessa Suomeen ja kokenut palavan pioneeriajan. Sen järjestämä kesäkurssi on ollut jo vuosikymmeniä vanhan musiikin ammattilaisten ja harrastajien kohtauspaikka.

Keväällä 1977 vanhan musiikin liikehdintä oli edennyt maailmalla siihen pisteeseen, että joukko musiikkia ammattimaisesti ja vähemmän ammattimaisesti opiskelevia helsinkiläisiä päätti pistää pystyyn vanhan musiikin seuran. Collegium Musicae Antiqvae Helsingiensen perustamisasiakirja allekirjoitettiin vappuna, ja sen tarkoituksena oli toimia keskiajan, renessanssin ja barokin ajan musiikin harrastajien yhdyssiteenä, edistää vanhan musiikin harrastusta ja levittää siitä tietoa.

Seuran 10-vuotisraportissa kuvaillaan hersyvästi, miten tietämätön 1970-luvun lopun Suomi oli vanhemman musiikin suhteen. Vaikka Nicolaus Harnoncourt, René Jacobs, Hans-Martin Linde ja kumppanit ahkeroivat jo Euroopassa, Suomessa vanhan musiikin nähtiin alkavan J. S. Bachista, ja se oli täysin marginaalinen osa musiikkielämää.

Seuran alkuajat olivat täynnä ennakkoluulotonta innostusta ja uteliaisuutta. Jäseniä kertyi ensimmäisenä vuonna 28, ja pystyyn pistettiin renessanssiyhtye, madrigaalikuoro ja barokkiyhtye. Juuri halu soittaa yhdessä oli seuran syntyyn eniten vaikuttanut kipinä. Alkuvaiheessa etenkin renessanssiyhtye keikkaili tiuhaan. Vakituiset yhtyeet toimivat enemmän tai vähemmän säännöllisesti, ja niiden lisäksi alkoi seuran helmaan ilmestyä erilaisia yhtyeprojekteja – yhteissoittomahdollisuuksien luominen olikin seuran tärkeimpiä tehtäviä.

Heti perustamista seuraavana vuonna käynnistyi myös toiminta, joka tänäkin päivänä on seuran ytimessä: vanhan musiikin kurssit. Kaikki alkoi marraskuussa 1978 järjestetyllä kolmipäiväisellä renessanssitanssikurssilla. Seuraavana vuonna pidettiin ensimmäinen viikonloppuleiri Sibelius-Akatemian silloisen nokkahuilunsoiton tuntiopettajan Rabbe Forsmanin johdolla. Rento ajanvietto kuului leireihin alusta alkaen. Kurssitoiminnasta innostuttiin kovasti, ja se vakiintui viikonloppukursseiksi ja vuodesta 1981 alkaen viikon mittaisesi kesäkurssiksi, joita järjestettiin alkuaikoina esimerkiksi Sipoon Kuntokalliossa ja Päivölässä Valkeakoskella. Vuonna 1989 siirryttiin Karjaalle, joka toimii edelleen kesäkurssin asemapaikkana. Opettajien määrä lisääntyi vähitellen, ja suomalaisten huippujen joukkoa täydensivät pian kansainväliset vahvistukset. Opettajiin kuuluivat alkuvaiheissa mm. Jari Puhakka, Leif Karlson, Timo Juntura, Leena Siniranta sekä Pekka Silén. Viikonloppukursseista piti vähitellen luopua taloudellisten vaikeusten takia ja keskittyä kesäkurssiin.

Seuran vaihtelevasti toimineet yhtyeet esiintyivät monenlaisissa tilanteissa. Kun seuran muusikot soittivat vuonna 1980 Kellariteatterin keskiaikaisessa moraliteettifarssissa (vaaleanpunaisissa trikoissa!), vaativa kriitikko Jukka Kajava arvosti musiikkiesitystä kovasti – se olikin ensimmäinen seuran yhtyeen saama sanomalehtikritiikki. Seura on järjestänyt monenlaisia tapahtumia, konsertteja ja yhteistyöhankkeita. Nykyään sen toiminta muodostuu kesäkurssin järjestämisestä, kahdesta omasta yhtyeestä sekä nuotistosta.

Miksi tällaiset järjestöt ovat tärkeitä vanhan musiikin kentälle? Seuran puheenjohtajana alusta alkaen toiminut Markku Åberg vastaa: ”Ensinnäkin ne mahdollistavat musisoinnin ja opiskelun musiikkioppilaitosten ulkopuolisille, esimerkiksi musiikkiopiston päättäneille tai vapaasti opiskeleville amatööreille. Toiseksi seurassa toimiminen tarjoaa mahdollisuuden täydennysopinnoille jopa ammattilaisille, aiheissa joita musiikkioppilaitosten opetusohjelmat eivät välttämättä kata. Kolmanneksi ne mahdollistavat kontaktit ja yhtyetoimintaa myös eri laitoksissa opiskelevien välille.”

CMAH:n 40-vuotisjuhlakonserttiin sunnuntaina 5.2. on kutsuttu seuran vakioyhtyeiden lisäksi kesäkursseilla opiskelleita ja heistä muodostettuja kokoonpanoja. Seuran perusyhtyeiden Cappella Tibian sekä (Suomen ainoan!) renessanssirööriyhtye Infernon lisäksi esiintyvät muun muassa Zephiro-trio (Ulla Paakkunainen, sopraano, Timo Peedu, näppäilysoittimet, Ville Voipio, gamba), barokkiorkesteri Amore Barocco, barokkiorkesteri Galantina, nokkahuiluyhtye ACH sekä tanssiryhmä Hovinarrit.

”Lähes kaikki konsertissa esiintyät soittajat ja laulajat ovat opiskelleet joskus seuran kesäkursseilla, joten yhtyeiden esitykset antavat myös hyvän kuvan kurssien opetusalasta. Historiallisten tanssien opetus on myös ollut CMAH:n kurssien ohjelmassa säännöllisen epäsäännöllisesti alusta alkaen. Itse asiassa Cappella Tibian ja kansantanssitutkija Pirkko Rausmaan perustaman Hovinarrit-ryhmän välinen yhteistyö on jatkunut jo vuosikymmeniä sisältäen jopa ulkomaan esityksiä Tallinnassa”, kertoo Åberg.

Auli Särkiö

Kirjoittaja on Svamulin verkkosisältövastaava, joka on nauttinut CMAH:n kesäkurssien tarjonnasta useina vuosina.

CMAH:n juhlakonsertti Balderin salissa 5.2. klo 16 – vapaa pääsy