Yleinen

Folkbarokkia!

Viulisti Kreeta-Maria Kentala on tehnyt suomalaista vanhan musiikin kenttää tietoiseksi barokki- ja kansanmusiikin sisarussuhteesta. Miten pelimannius kietoutuu hänen muusikkouteensa? Barokilla ja kansanmusiikilla on paljon yhteistä: tanssisvengi, koristelut, basso continuo / tämmäys, nuottikuvan viitteellisyys ja siihen liittyvä tyylien tuntemus. Taisin itse keksiä folkbarokki-sanan vuonna 2004 nimeksi ensimmäiselle sekä barokkia että kansanmusiikkia sisältävälle konserttiohjelmallemme Ville Kankaan ja… Lue lisää Folkbarokkia!

Toiminnanjohtajan katse: Helsingin Barokkiorkesterin huimat vuodet

Kerttu Piirto työskenteli Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana kahdeksan vuotta. Väistyvä toiminnanjohtaja muistelee aikaansa orkesterissa, jonka toiminta on kasvanut valtavin harppauksin. Mukaan on mahtunut taivaallisia konsertteja, kylmääviä hetkiä ja surrealistisia sattumuksia. Hienoja muistoja: motivaation syttyminen ja tiimihenki Ensimmäiset vuoteni Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana olivat työhön kasvamisen aikaa. Aloin vähitellen ymmärtää, mikä moninaisten pienten ja suurten asioiden sekamelska työkenttäni… Lue lisää Toiminnanjohtajan katse: Helsingin Barokkiorkesterin huimat vuodet

FiBOn uusi aika

Suomalaista barokkiorkesteria johtaa nykyään kahden orkesterilaisen ja toiminnanjohtajan muodostama johtotroikka. Lähitulevaan kuuluu mm. nykymusiikkia, uudenlaisia konserttipaikkoja ja yhteistyökuvioita, kertoo taiteellinen johtaja Petteri Pitko. Verkostomainen johtamismalli on tätä päivää monella alalla, ja Suomessa Tapiola Sinfoniettassa on ollut jo vuosia taiteellisen suunnittelun johtoryhmä eli tehtävään valituista orkesterin jäsenistä ja intendentistä koostuva johtoryhmä. FiBO ei ole koskaan ollut… Lue lisää FiBOn uusi aika

Tanssin ja koskettimien kamarimusiikkia

Hanna Jokinen ja Leonardo Delfanti tulkitsevat Korson Ankkabarock-festivaalilla Bachin ja Rameaun musiikkia soittaen ja tanssien. Jokinen kertoo Portraits-esityksen taustoista ja kahden erilaisen taiteilijan välisestä kommunikaatiosta. Olen moderni piansti, mutta rakkaus vanhaan musiikkiin on syttynyt jo aivan musiikkiopintojeni alkuvaiheessa. Minua on myös aina kiinnostanut musiikin ja esitystaiteen yhdistäminen, jota olenkin kokeillut kuusikätisen pianokokoonpanoni Trio Toiset kanssa.… Lue lisää Tanssin ja koskettimien kamarimusiikkia

Birgitan hymnit kerrostuvat uutuusoopperassa

Jani Sivénin ooppera Pyhä Birgitta kantaesitetään 23.8. Naantalin kirkossa. Birgitta (1303–1373) oli ruotsalainen aatelisnainen, josta tuli hengellinen ja poliittinen vaikuttaja sekä birgittalaissääntökunnan perustaja. Naantaliin perustettiin vuonna 1438 birgittalaisluostari, johon Naantalin kirkko alun perin kuului. Säveltäjä kertoo, miten keskiaikainen musiikki käytäntöineen on vaikuttanut oopperan musiikkiin. Jo vuonna 2007 edellisen oopperani, keskiajalle sijoittuvan Abélard & Héloïsen aikaan… Lue lisää Birgitan hymnit kerrostuvat uutuusoopperassa

”Couperin on kuin ranskalaista teatteria”

Viikon päästä alkava BRQ Vantaa -festivaali tarjoaa musiikkia keskiajalta Mendelssohniin ja nykykuoromusiikista irlantilaiseen kansanmusiikkiin. Päätöskonsertissa juhlitaan tänä vuonna 350 vuotta täyttävää François Couperiniä. Ohjelmassa on Couperinin kahden idolinsa, Corellin ja Lullyn, ylistykseksi säveltämät Apoteoosit, joissa kuvataan italialais- ja ranskalaismaestrojen kohoamista Parnasso-vuorelle. Couperin kokikin elämäntehtäväkseen ranskalaisen ja italialaisen musiikin yhdistämisen. Viulisti Amandine Solanon, gambisti Markku Luolajan-Mikkolan ja… Lue lisää ”Couperin on kuin ranskalaista teatteria”

Soittimen historia on osa muusikkoutta

Kun otan käteeni modernin käyrätorven, asetun historialliseen jatkumoon, joka minun kohdallani tarkoittaa suomalaista käyrätorvikoulua, wieniläistä käyrätorvikoulua sekä opettajaani Radovan Vlatkovicia. Mutta kun puolestaan otan luonnontorven käteeni, vaikutteet tulevat ranskalaisesta ja böömiläisestä luonnontorvikoulukunnista. Kun soitan barokkitorvea, mielikuvani hakeutuvat Bachin aikaisiin trumpetin ja Corno di caccian soittajiin sekä metsästystorvimusiikkiin. Ero soittotuntumassa ja sointimielikuvassa torvien välillä on siis… Lue lisää Soittimen historia on osa muusikkoutta

Keskiajan musiikissa instrumentalistikin laulaa

Cembalisti Anna-Maaria Oramo on clavisimbalumin hankittuaan perehtynyt intensiivisesti keskiajan ja renessanssin musiikkiin. Kiinnostukseni ja rakkauteni keskiajan ja renessanssin musiikkiin on syntynyt jo aivan cembalistin taipaleeni alkuaikoina, kun imin itseeni vanhaa musiikkia ja kuuntelin kaiken mitä vain sain käsiini. Tuolloin, 1990-luvulla, sain kuulla lähinnä renessanssimusiikkia vokaaliensemblen esittämänä ja ajattelin vähän surullisena, että soittajana en pääse varsinaisesti… Lue lisää Keskiajan musiikissa instrumentalistikin laulaa

”Haluan tukea kaikkea villiä”

Mikko Perkola on muusikko, jonka soitin sattuu olemaan gamba. Hän kertoo Svamulin blogissa työskentelystään ja ajatuksistaan. En ole koskaan oikein ollut vanhan musiikin muusikko. Ajauduin aikoinani pois alttoviulusta ja Sibelius-Akatemiasta, koska henkilökohtaisella tasolla opiskelu akateemisessa maailmassa oli mahdotonta. Olin käytännössä soittamatta kolme vuotta. Gamba tuli matkaan mukaan ja on jollain ihmeen tavalla pysynyt mukana 20… Lue lisää ”Haluan tukea kaikkea villiä”

Barockens talande gester

Jag är en finlandssvensk sopran som jobbar på heltid som freelance sångerska med specialisering på barockmusik. Jag uppträder som solist med olika ensembler, orkestrar och körer, men kännetecknande för mitt konstnärskap är att jag även regelbundet medverkar i dramatiserade konserter. Intresset för sceniskt arbete började tidigt under studietiden på Yrkeshögskolan Metropolia då jag började studera recitation… Lue lisää Barockens talande gester