Blogi

Uusi hallitus valittu – kuulumisia syyskokouksesta

Suomen vanhan musiikin liitto ry:n hallitus vuodelle 2018 valittiin sääntömääräisessä syyskokouksessa 12.11.2017 Helsingin Suvilahdessa. Puheejohtajana jatkaa cembalisti, orkesterinjohtaja ja monitoimimies Matias Häkkinen, hallituksen muut jäsenet ovat Johanna Leponiemi (Oulu), Elina Aho-Kuusama (Tampere), Pekka Silén (Helsinki), Armi Temmes (Helsinki), Maria Saari (Helsinki), Sinikka Ala-leppilampi (Oulunsalo). Varajäseniksi valitiin Maritta Heliö (Jyväskylä) ja Jarmo Julkunen (Helsinki). Syyskokouksessa oli… Lue lisää Uusi hallitus valittu – kuulumisia syyskokouksesta

Monitaiteisuus rikastaa konserttikulttuuria

Olen jo pitkään miettinyt Musiikki-henkilöhahmon osuutta Claudio Monteverdin oopperassa Orfeo. Siinä pohditaan musiikin syntymisen hetkiä, hiljentymistä ja lumoutumista. En ole huomannut, että kuulemissani – monella tavalla vaikuttavissa ja hienoissa – oopperaohjauksissa juurikaan olisi tuotu tuota asiaa esiin.  Valokuvaaja Elina Brotheruksen, mediataiteilija Lauri Astalan, äänittäjä Jonte Knifin, valaisija Mia Kivisen ja sopraano Anneliina Koskisen kanssa aiheesta syntyi… Lue lisää Monitaiteisuus rikastaa konserttikulttuuria

Rameau kohtaa nykymusiikin Superboreassa

Marraskuussa Suvilahdessa nähdään esitys, jossa yhdistyvät uusi sävellys barokkisoittimille, Rameaun oopperamusiikki, nykytanssi ja elektroniikka. Barokkisoittimista inspiraatiota löytävä säveltäjä Juha T. Koskinen kertoo, miten Superborea syntyi. Jean-Philippe Rameaun viimeiseksi jääneeseen oopperaan Les Boréades (1763) kiinteästi liittyvä Superborea (2017) sai alkunsa suunnitellessani uutta sävellystä Cornucopia-barokkiyhtyeelle yhdessä nokkahuilisti Pekka Silénin kanssa. Pekalla oli jo mielessä ajatus sovittaa oopperan tanssimusiikista valittuja paloja yhtyeelleen… Lue lisää Rameau kohtaa nykymusiikin Superboreassa

Suomen nokkahuiluseura ry. nokkahuilistien asialla

Nokkahuilu on soitin, josta kaikilla on mielipide. Joillekin se on vain muovinen koulukiusaaja, joillekin se tuo mieleen lumoavat renessanssihovit ja niissä esiintyneet virtuoosiset ja monipuoliset nokkahuiluyhtyeet. Ensimmäiset nokkahuilut ovat peräisin 1300-luvulta: tuolta ajalta säilyneitä instrumentteja on löydetty mm. Dordrechista Hollannista sekä Tartosta Virosta. Nokkahuilun erottaa muista ns. tulppahuiluista vasemmalla kädellä operoitava peukalonreikä, joka mahdollistaa reilun… Lue lisää Suomen nokkahuiluseura ry. nokkahuilistien asialla

Alcina får sin premiär i Vasa

I Vasa och Korsholm har det i över 30 år sommartid ordnats en kammarmusikfestival med internationella musiker (Musikfestspelen Korsholm). Detta tillsammans med det faktum att vi i staden har en ypperlig stadsorkester gör att den musikintresserade publiken har ett stort intresse för musikframföranden av hög kvalitet. Detta var ursprungsläget då jag 2013 beslöt att starta… Lue lisää Alcina får sin premiär i Vasa

Barokkia Korsossa

Ankkabarock-festivaali sai alkunsa, kun aloitin työni Korson kirkon kanttorina. Halusin, että kirkon oma hieno cembalo saisi arvoistansa käyttöä. Soittimen ovat suunnitelleet ja rakentaneet Jonte Knif ja Arno Pelto. Päätin järjestää konsertteja, joissa kuullaan tätä soitinta – idea jalostui niin, että yhdistin konsertit barokkifestivaaliksi. Korson Ankkapuistossa järjestetty Ankkarock oli pitkään Korson vetonaula. Halusin keksiä barokkitapahtumalle nimen, joka… Lue lisää Barokkia Korsossa

Nokkahuilukvartetti multimedian pyörteissä

Ajatus nokkahuilukvartetin perustamisesta syntyi ystäväni Pauliina Fredin ja minun yhteisestä aloitteesta kävellessämme eräänä keväisenä maaliskuun päivänä Pariisissa vuonna 2002. Tuumasimme, että Suomessa ei toiminut tuolloin ainoatakaan ammattimaista nokkahuilukvartettia ja että sellaista ehdottomasti mielestämme tarvittiin maamme vanhan musiikin konserttitarjontaan. Lisäksi olimme molemmat hiljan Sibelius-Akatemiasta valmistuneita musiikin maistereita ja loimme ahkerasti työmarkkinoita ja soittajan profiilia itsellemme. Olimme… Lue lisää Nokkahuilukvartetti multimedian pyörteissä

Kun oktaavissa on 14 säveltä – soitinharvinaisuus BRQ Vantaa -festivaalilla

Montako eri säveltä on olemassa? Helpoin vastaus saattaisi olla 12, sillä niin monta kosketinta löytyy oktaavia kohden tavallisesta pianosta. Entä sitten kun otetaan mukaan pohdinta, ovatko vaikkapa fis ja ges oikeasti sama sävel, vaikka samaa kosketinta painettaessa syntyvätkin? 12-sävelisessä tasavireisyydessä eri säveltasoja on täsmälleen 12 kappaletta. Niitä voidaan vapaasti nimetä ristiin, eli aiemman esimerkin fis… Lue lisää Kun oktaavissa on 14 säveltä – soitinharvinaisuus BRQ Vantaa -festivaalilla