Birgitan hymnit kerrostuvat uutuusoopperassa

Jani Sivénin ooppera Pyhä Birgitta kantaesitetään 23.8. Naantalin kirkossa. Birgitta (1303–1373) oli ruotsalainen aatelisnainen, josta tuli hengellinen ja poliittinen vaikuttaja sekä birgittalaissääntökunnan perustaja. Naantaliin perustettiin vuonna 1438 birgittalaisluostari, johon Naantalin kirkko alun perin kuului. Säveltäjä kertoo, miten keskiaikainen musiikki käytäntöineen on vaikuttanut oopperan musiikkiin.

Jo vuonna 2007 edellisen oopperani, keskiajalle sijoittuvan Abélard & Héloïsen aikaan kiinnostuin pyhästä Birgitasta, ja kun myöhemmin olin Paavalinkirkossa kuuntelemassa Markku Nurmisen urkukonserttia, ajatus pyhä Birgitta -aiheisen kirkko-oopperan säveltämisestä alkoi todella kiehtoa.

Aloin lukea lisää Birgitasta ja perehtyä aiheeseen. Ville Saukkonen oli ohjannut Abélard & Héloïsen ja tehnyt yhteistyötä Turun Oopperakammarin kanssa. Hän ehdotti, että Oopperakammari tilaisi minulta oopperan. Lisäksi hän yhytti minut näyttelijä-ohjaaja Mirva Koivukankaan kanssa, joka on kirjoittanut Birgitasta kertovan monologinäytelmän. Libretto valmistui, ja vuosi sitten tuli sitten tilaus Oopperakammarilta.

Libretossa keskeiseksi henkilöksi nousi Birgitan imettäjä Anna. Tiedetään että hän oli räväkkä hahmo. Birgittakin oli omana aikanaan epäsovinnainen nainen: hän halusi vaikuttaa asioihin ja olla oman elämänsä johdossa. Hän oli uskomaton kosmopoliitti, jumalallisten näkyjen näkijä ja kunnianhimoinen poliittinen vaikuttaja. Se toki auttoi, että hän oli aatelinen. Hän vaikutti jopa Ruotsin kuninkaan päätöksiin. Oopperassa Birgitta nähdään Annan silmin, ja tästä tulee juuri sellaista draamaa ja kontrasteja, joita ooppera tarvitsee.

Koen säveltämisen tärkeäksi osaksi muusikkouttani. Kun päätyöni kuoronjohtajana on toisten ohjaamista ja laulajien, soittajien ja opiskelijoiden kanssa olemista, niin säveltäjänä voin keskittyä kuuntelemaan itseäni ja toteuttaa muusikkouttani toisella tavalla.

Minulla on poikakuorotausta ja olen jo pienenä laulanut paljon vanhaa musiikkia. Sieltä nousee tarinoita ja kiinnostavia sävelmaailmoja. Aikoinaan lauloin myös kontratenoria lauluyhtyeessä, jossa tehtiin vanhaa musiikkia.

Kun oopperan tilaaminen Naantalin kirkkoon varmistui, mietin että Birgitan hymnien täytyisi olla teoksessa läsnä ja ikään kuin tuoda äänen keskiajalta, sillä juuri näitä lauluja siellä on tuolloin laulettu. Birgitan Cantus sororum -kokoelmasta olen valinnut muutaman, jotka kietoutuvat musiikilliseen tekstuuriin ja tuovat harmonioihin modaalista väritystä. Lisäksi lainaan yhdessä kohtauksessa Machaut’n Messe de Nostre Damea, joka on ensimmäinen yhden säveltäjän kirjoittama kokonainen messusävellys. Orkesterissa on urkujen lisäksi harppu, lyömäsoittimia ja saksofonit. Kuoro taas soi ikään kuin jousiston roolissa, mutta joskus myös väkijoukkona.

Olen halunnut, että koko kirkkotila soi ja musiikki ympäröi yleisön. Kuoro ja orkesteri ovat kirkon takaosassa, ja solistit laulavat alttarilla. Kirkkotilassa liikkuu naistertsetti, joka on toisaalta instrumentaalinen, toisaalta näyttämöllinen ensemble. Halusin, että solistit ovat irti orkesterin temposta ja vapaat resitoimaan repliikkinsä haluamassaan karaktäärissä. Tämä vapaapulssisuus tuo oopperaa lähelle keskiaikaisen musiikin käytäntöjä. Musiikissa on paljon leijuvia sointikenttiä mutta myös rytmisesti eloisaa kudelmaa.

Jani Sivén

Kirjoittaja on säveltäjä ja kuoronjohtaja, joka toimii Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän kuoronjohdon lehtorina sekä johtaa mm. Kamarikuoro Auditea.

Pyhä Birgitta -ooppera Naantalin kirkossa 23.8. klo 20.30 sekä 24.8. klo 17 ja klo 20.30.

Sävellys ja musiikin johto: Jani Sivén

Libretto: Mirva Koivukangas
Ohjaus: Ville Saukkonen
Lavastus: Jani Uljas
Puvustus: Marjo Haapasalo
Valot: Mari Agge

Solistit: Riikka Hakola, Reetta Haavisto, Anni Niemelä, Satu-Kristina Vesa, Tiitus Ylipää

Kamarikuoro Audite, lauluensemble ja orkesteri